Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2011

Liisa Nuutinen

Uudissana

Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin

Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin.

Oxford English Dictionary kertoo leggings-sanan olleen käytössä jo 1700-luvulla. Alkuaan sillä tarkoitettiin nilkasta polveen ulottuneita säärystimiä, joita käytettiin suojana kylmyyttä vastaan. Sana on muodostettu sanasta leg ’sääri’ ja suffiksista -ing. Kahdessasadassa vuodessa leggingsit kiipesivät polvesta ylöspäin ja muuttuivat säärystimistä tiukasti säärenmyötäisiksi trikoohousuiksi.

Nyt ovat katukuvaan ilmestyneet leggingsien seuraan jeggingsit, treggingsit ja meggingsit. Jeggingsit ovat tiukkoja farkkuja muistuttavat leggingsit – niitä onkin luonnehdittu farkkuleggingseiksi ja superpilleiksi farkuiksi. Nimitys on syntynyt englannin sanoista jeans ja leggings. Suomessa sana äännetään niin kuin se kirjoitetaan: [jeggiŋsit].

Treggingsit tarkoittavat housumaisia leggingsejä. Ne on yleensä valmistettu kankaasta, mutta kuosiltaan ne muistuttavat leggingsejä. Treggingsien nimessäkin yhdistyvät englannin kielen housut ja leggingsit: tr(ousers) + (l)eggings.

Leggingsien ja treggingsien alkuperän avulla voi jo arvata, mitä ovat meggingsit. Ne ovat tietysti miehille tarkoitetut leggingsit (englannin kielen sanoista men’s leggings tai male leggings).

Leggingsit ja arvatenkin myös jeggingsit, treggingsit ja meggingsit ovat niitä vierasperäisiä sanoja, joille on vaikea keksiä täysin suomenkielistä vastinetta. Vastaavanlaisia ovat sortsit, stringit, tangat ja hipsterit. Kun näille vaatekappaleille ei ole löytynyt omakielistä vastinetta, ne on mukautettu suomen kieleen.

Leggingseille ovat aikoinaan miettineet suomenkielistä nimeä sekä kielentutkijat että kielenkäyttäjät. Eräs Turun Sanomien toimittaja ehdotti vuonna 1998 vastineeksi leikkimielistä sanaa sääryleet. Vuonna 2002 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Äidinkielen opettajain liitto, Opetushallitus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjestivät Suomen koululaisille sanakilpailun, jossa oli yritettävä löytää vastine kahdelletoista vierassanalle. Leggingsit oli yksi niistä. Sille tarjottiin vastineiksi muun muassa sanoja iharit ja joustikkaat, jotka eivät ole kuitenkaan juurtuneet kielenkäyttäjien sanastoon.

Leggingseistä ja muista kolmesta näkyy myös käytettävän kirjoitusasuja, joista puuttuu viimeinen g-kirjain: legginsit, legginssit, jegginsit ja niin edelleen. Niiden taustalla on ääntämisen helppouden tavoittelu – on helpompi ääntää [legginsit] tai [legginssit] kuin [leggiŋsit]. Leggingseistä käytetään myös arkikielistä nimitystä leggarit, joka kotiutui suomeen suurin piirtein samoihin aikoihin 1990-luvulla kuin sana leggingsit.

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.




Kielikello 2/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »