Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2011

Sari Maamies

Perusasiaa

Saarten nimien taivutus: Kaunissaaressa ja Caprilla

Paikannimiä käytetään mm. silloin,  kun kerrotaan, missä ollaan, mistä tullaan tai minne mennään. Silloin nimet taipuvat lauseyhteyden vaatimalla tavalla ns. paikallissijassa, joita on kahdenlaisia:

sisäpaikallissijoja (inessiivi, elatiivi, illatiivi), esim. Hailuodossa, Hailuodosta, Hailuotoon, ja

ulkopaikallissijoja (adessiivi, ablatiivi, allatiivi), esim. Saarenmaalla, Saarenmaalta, Saarenmaalle.

Kaikentyyppisiä nimiä taivutetaan lauseyhteyden vaatimalla tavalla; tässä käsitellään vain yhtä nimiryhmää, saarennimiä.

Mennään Pihlajasaareen!

Kun on puhe siitä, missä ollaan, mistä tullaan tai minne mennään, kotimaiset saarennimet taipuvat tavallisemmin sisä- kuin ulkopaikallissijassa: ollaan Kaunissaaressa, Ruissalossa, tullaan Hailuodosta, Harakasta, mennään Isoon-Varpuseen, Pihlajasaareen.

Ulkopaikallissijoissa taipuvat  maa-loppuiset saarennimet, esim. Airismaalla (Naantalissa), Ahvenanmaalla. Myös pienten luotojen ja karien nimet taipuvat usein (ei kuitenkaan aina) ulkopaikallissijoissa: lokit pesivät Rysäkarilla, Onkiluodolla.

Turistina Teneriffalla

Ulkomaisten saarten nimien taivutus on vaihtelevampaa. Ulkomaisten saarten nimiä yritettiin aikoinaan sopeuttaa kotimaisten nimien mallin mukaisesti sisäpaikallissijataivutukseen. Kielenkäyttö vei kuitenkin toiseen suuntaan, ja varsinkin monien turismin tunnetuksi tekemien saarten nimissä ulkopaikallissija yleistyi nopeasti. Nykykäytännön mukaan etenkin useimmat ulkomaisten lomasaarten nimet voivat taipua sekä sisä- että ulkopaikallissijassa. Siten turisti matkailee joko

Mallorcalla tai Mallorcassa
Rodoksella tai Rodoksessa
Madeiralla tai Madeirassa
Samoksella tai Samoksessa
Kosilla tai Kosissa
Teneriffalla tai Teneriffassa
Korfulla tai Korfussa
Caprilla tai Caprissa

Pienehköjen lomasaarten nimissä ulkopaikallissija alkaa olla lähes yksinomainen.

Joillakin saarilla sijaitsee samanniminen kaupunki; esimerkiksi Rodos, Kos ja Samos ovat sekä saaren että kaupungin nimiä. Kaupungin nimi taipuu aina sisäpaikallissijassa: matkustimme bussilla Rodoksesta Lindoksen kylään.

Saarivaltioiden nimet

Monet saaret tai saariryhmät ovat valtioita tai muita itsehallinnollisia kokonaisuuksia. Saarivaltioiden nimissä suositettiin aiemmin käytettäväksi sisäpaikallissijaa muiden maannimien tapaan, mutta suositusta on väljennetty (vuonna 2000). Nykysuosituksen mukaan myös saarivaltioiden nimiä voi usein taivuttaa joko sisä- tai ulkopaikallissijassa. Ollaan esimerkiksi

Maltassa tai Maltalla
Kyproksessa tai Kyproksella
Jamaikassa tai Jamaikalla
Martiniquessa tai Martiniquella
Balissa tai Balilla

Saarivaltioiden nimissä voi periaatteessa sijamuodon valinnalla korostaa merkitystä: sisäpaikallissija viittaisi valtioon, ulkopaikallissija saareen:

Armeija väittää kaapanneensa vallan Madagaskarissa (valtio).

Kultabokombali on Madagaskarilla elävä puoliapina (saari).

Merkityseroa on kuitenkin usein vaikea tehdä.

Eräisiin saarivaltioiden nimiin on vakiintunut vain sisäpaikallissijataivutus, esimerkiksi Kuubassa, Haitissa, Taiwanissa, Sri Lankassa.

Jos saarista koostuvalla valtiolla on eri nimi kuin millään sen saarista, käytetään tavallisesti sisäpaikallissijaa: matkustetaan siis Vanuatuun ja ihaillaan luontoa Tongassa.

Aina ulkopaikallissijassa taipuvat monikkomuotoiset nimet, esimerkiksi Färsaarilla, Filippiineillä, Seychelleillä, Hebrideillä, Kanariansaarilla, Huippuvuorilla.

Terveisiä Trinidad ja Tobagosta

Jotkin (saari)valtioiden nimet ovat kaksiosaisia, esimerkiksi Trinidad ja Tobago, Antigua ja Barbuda, Saint Kitts ja Nevis. Erilliset osat muodostavat kokonaisuuden, minkä vuoksi kaksiosaisessa nimessä vain jälkimmäinen osa taipuu. Tällaisissa nimissä käytetään sisäpaikallissijaa, esimerkiksi ollaan Trinidad ja Tobagossa, mennään Saint Kitts ja Nevisiin. Samoin taipuvat yhdysmerkilliset nimet: ollaan Papua-Uudessa-Guineassa.

Muistoja Mallorcasta

Paikallissijoja tarvitaan muihinkin tehtäviin kuin ilmaisemaan jossakin olemista, jostakin tulemista tai jonnekin menemistä. Eräät sanat vaativat seuralaisekseen jossain tietyssä sijamuodossa, esimerkiksi sisäpaikallissijassa, olevan sanan, ja silloin saarennimistäkin toki käytetään lauseyhteyden vaatimaa muotoa,  esimerkiksi muistoja, tietoja, kokemuksia Rodoksesta; pidän Samoksesta, hurmaannun Färsaarista.

Maiden nimien taivutuksesta on luettelo osoitteessa www.kotus.fi > Nimistö > Nimistönhuolto > Ohjeita ja suosituksia > Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet.

 

Goa, Gibraltar ja Jalta

Maailmanpolitiikka ja turismi ovat tehneet laajasti tunnetuiksi myös muiden alueiden kuin saarten nimiä. Esimerkiksi Goa on Intian osavaltio, jonka rannikosta on tullut suosittu matkailukohde, Gibraltar on Britannialle kuuluva alue Espanjan rannikolla Gibraltarinsalmessa, ja Jalta on kaupunki Krimin niemimaalla Ukrainassa Mustanmeren rannalla.

Nämä nimet taipuvat periaatteessa sisäpaikallissijoissa kuten muutkin tämäntyyppiset ulkomaisten paikkojen nimet: matkustetaan Goaan tai Gibraltariin, kuljetaan Jaltassa.

Goa, Gibraltar ja Jalta ovat kuitenkin suosittuja turistikohteita, ja lomailun ja matkailun mielikuvat ovat aiheuttaneet sen, että nimiä on alettu taivuttaa samalla tavalla ulkopaikallissijoissa kuin lomasaarten nimiä. Esimerkiksi

Kahden viikon kielikurssi Jaltalla.

Goalla paossa pahaa maailmaa.

Pääseekö Gibraltarille omatoimisesti bussilla?

Yleisyytensä vuoksi tällainen ulkopaikallissija lienee näissä nimissä hyväksyttävä varsinkin turismista kertovissa teksteissä, mutta myöskään sisäpaikallissijan käyttö ei näissä nimissä ole jäänyt käytöstä, ja sitä voi pitää edelleen ensisijaisesti suositeltavana. Esimerkiksi

Gibraltarissa käy vuosittain yli seitsemän miljoonaa vierailijaa – valtaosa ostoksilla.

Tšehov osti tontin Jaltasta ja rakennutti talon.

Stalin, Roosevelt ja Churchill sopivat Jaltassa vuonna 1945 muun muassa Saksan sodanjälkeisestä kohtelusta.

Intian Goassa on todettu turisteilla malarian vakavaa muotoa.

Olisiko hyviä vinkkejä ensi kertaa Goaan matkaavalle?

 




Kielikello 2/2011
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Maiden ja saarten nimien taivuttaminen (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »