Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2010

Taru Kolehmainen

Kysyttyä

Montako sijamuotoa?

Kysymys: Kuinka monta sijamuotoa on suomen kielessä? Aikoinaan koulussa opetettiin, että niitä on viisitoista. Tähän joukkoon ei kuitenkaan kuulu  prolatiivi, joka esiintyy esimerkiksi sanassa sähköpostitse. Toisaalta nykyisin kouluissa kuulemma opetetaan  vain neljätoista sijamuotoa.

Vastaus: Suomi on siitä erikoinen kieli useimpiin muihin Euroopassa puhuttaviin kieliin verrattuna, että siinä on paljon sijamuotoja. Mutta kuinka monta?

Pitkään on kouluissa tosiaan opetettu, että suomen kielessä on viisitoista sijamuotoa. Silloin on laskettu mukaan myös akkusatiivi. Moni muistaa lauseenjäsennystehtävistä, että sitä käytettiin kokonaisobjektin sijamuodon ilmoittamisessa. Akkusatiivilla ei ole omaa muotoa, vaan se on nominatiivin (Lue kirja!) tai genetiivin (Hän luki kirjan) kaltainen.

Varsinaisina akkusatiivimuotoina voidaan pitää vain pronominimuotoja minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet. Siksi kielentutkijat ja kieliopintekijät ovatkin keskustelleet jo vuosikymmeniä siitä, voidaanko akkusatiivia pitää omana sijamuotonaan. Niinpä monien koulukielioppien sijamuototaulukossa ei enää mainita akkusatiivia, joten niissä todellakin esitetään vain neljätoista sijaa.

Kielioppien sijamuotoluetteloa voisi toisaalta kyllä pidentääkin, jos eräät vain joissain ilmauksissa esiintyvät sijan kaltaiset muodot laskettaisiin varsinaisiksi sijamuodoiksi. Tällöin mukana voisivat olla prolatiivi (maitse, sähköpostitse), vanha tulosija latiivi, joka sisältyy mm. eräisiin partikkeleihin (kauas, lähemmäs, loppukahdennus esim. sanassa taa: talon taako [ääntyy taakko] se meni),  sekä eräissä murteissa edelleen esiintyvä eksessiivi (siintä, kotonta). Niitä ei kuitenkaan ole mainittu koulukieliopeissa vanhastaankaan kuin enintään ohimennen.

Toisaalta myös eräät ”virallisetkin” sijamuodot ovat melko vähäkäyttöisiä, kuten instruktiivi (kirjoittaa käsin, selvisi ehjin nahoin, kunnioittaen) ja komitatiivi (presidentti puolisoineen, hakemus palkkatoivomuksineen). Jopa abessiivi tuntuu usein epäluontevalta substantiiveissa (rahatta ja ruoatta > ilman rahaa ja ruokaa). Tavallisempi se on verbi-ilmauksissa (liikkumatta, puhumatta). Saa nähdä, uhkaako näitäkin sijoja joskus akkusatiivin kohtalo.




Kielikello 4/2010
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »