Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2010

Maila Vehmaskoski

Kieli kartalla

Isoja ja pieniä itikoita

Miltei kaikkialla Suomessa tunnetaan sana itikka hyönteisen nimityksenä. Lähinnä länsimurteissa sekä  Kainuussa ja Inkerin suomalaismurteissa se on monenlaisten hyönteisten yleisnimitys. Teällä on itikoeta kaekki nuo syöpäläeset,  herhiläesestä polttiaesseen asti, sanotaan Ristijärvellä, ja Kihniössä kysytään syöpäläisiä tarkoittaen: Onko itikoita sialla  (= sijalla, vuoteessa)? Itämurteissa itikka tarkoittaa erityisesti Culicidae-heimoon kuuluvia pistäviä hyttysiä ja  sääskiä: Itikka inisöö korvais juures: eno, eno, miul on ihmise vere jano (Kivennapa).

Mutta kun pohjalainen kertoo ruokolahtelaiselle tekevänsä itikan lihasta keittoa, tämä ihmettelee: Kyl minnuu ois naurattant, ne itika kintut on nii laihat!  Seinäjoelle 1914 perustetun Itikka-osuuskunnan nimi viittaa samoin itikan toiseen merkitykseen, joka on ’lehmä, nauta’, usein myös ’sika, lammas’ tai ’karja, kotieläimet’. Tämän merkityksen satakuntalais-pohjoishämäläis-pohjalainen levikki näkyy oheisesta kartasta. Joitakin yksittäisiä tietoja on muualtakin, etenkin jos puhutaan eläimistä halveksivaan tai vihaiseen sävyyn tai jos kyseessä on pienikokoinen, huonosti kasvanut yksilö. Täylym myylä joka itikan, manaa hollolalainen, kun lampaat ovat oppineet aitureiksi. Kuopiossa vähätellään pientä vasikkaa: Vies sille itikalle juomaa. Joskus taas  itikalla voidaan etenkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarkoittaa myös villieläintä, metsän tai veden eläintä. Metsämiehen pitää tietää minkä verram millekki itikaller ruutia panneepi (Saloinen). Ja Kolarissa sitä ei ole ennää kallaa (järvessä) pikku itikoita net saapi sieltä ongela.

3_10_itikka2.jpg

Itikka on vanha omaperäinen sana. Jo Gananderin sanakirjan käsikirjoituksessa vuodelta 1786 on mainittu molemmat merkitykset. Veikko Ruoppila on Kotieläinten nimitykset suomen murteissa -väitöskirjassaan esittänyt, että sana liittyy itää-pesyeeseen. Vanhaan itä-kantaan, jolla virossa on myös merkitys ’itu, alkio’, on liitetty kka-suffiksi samaan tapaan kuin pareissa lude : lutikka, made : matikka, vasa : vasikka. Itikat olisivat Ruoppilan mukaan eräänlaisia eläimen ”ituja”, siis hyönteisiä, matoja yms. pieniä eläimiä, mikä olisi sanan alkumerkitys. Pienen tai kitukasvuisen eläimen merkityksestä sana olisi kehittynyt tarkoittamaan muitakin eläimiä, mahdollisesti  alkuun eufemistisesti, kiertoilmauksena.

Kirjoittaja on suomen murteiden sanakirjan toimittaja.




Kielikello 4/2010
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »