Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2010

Marjatta Palander

Havaintoja

Palauttaa ja melkein

Mitä voidaan palauttaa?

Verbillä palauttaa on Nykysuomen sanakirjan ja Kielitoimiston sähköisen sanakirjan mukaan merkitykset ’saattaa t. toimittaa takaisin (entiseen paikkaan, lähtökohtaan, jkn haltuun tms.)’ tai ’saattaa entiseen tilaan t. aikaisemmalle kannalle’, esimerkiksi Palautan viallisen tuotteen myyjälle; Työnjako palautettiin entiselleen. Erityisesti opiskelijat ovat kuitenkin alkaneet käyttää palauttaa-verbiä uudella tavalla. Seuraavat esimerkit on poimittu suomen kielen yliopisto-opiskelijoiden sähköpostiviesteistä ja opinnäyteteksteistä:

Tavoitteenani on palauttaa työ esitarkastukseen syyslukukauden 2010 alussa.
Milloin tutkimussuunnitelma pitää palauttaa?
Niistä [kartoista] minulla on vain käsivaraiset piirrokset, jotka olen aiemmin jo joskus palauttanut.

Esimerkeissä on kyse tarkastettavaksi jätettävistä teksteistä, joita ohjaaja ei ole aiemmin nähnyt. Nähtävästi opiskelijoilta palauttaa-verbin uudenlainen käyttö on levinnyt myös oppilaitosten hallintokieleen. Seuraava ohje on saatu yliopiston hallintopalvelukeskuksesta:

 Hakemukset palautetaan sähköisesti henkilöstösuunnittelija N. N.:lle.

Mainituissa esimerkeissä palauttaminen merkitsee siis ’(tarkastettavaksi, nähtäväksi tai käsiteltäväksi) jättämistä’. Ilmeisesti se, että opintojen aikana samoja tekstejä joudutaan todellakin palauttamaan korjattavaksi opiskelijalle ja korjattuna jälleen palauttamaan ohjaajalle, on hämärtänyt verbin semantiikkaa. Useimmiten palauttamisen sijasta olisi edelleen puhuttava (tarkastettavaksi tai käsiteltäväksi) jättämisestä tai lähettämisestä.

”Ei melkein mitään”

Adverbit melkein ja lähes esiintyvät yleiskielessä tavallisesti vain myönteisissä yhteyksissä: Luin kirjan melkein loppuun; Paikalla oli lähes koko henkilökunta. Puhekielessä  melkein ja lähes -sanoja kuulee myös kieltolauseissa, mistä tapa on leviämässä kirjoitettuun kieleenkin.

Poimintoja melkein-adverbin käytöstä:

Ei voi verrata melkein muihin maihin. (TV-ohjelma)
Täällä ei ole melkein ketään. (Puhelinkeskustelu)
Kuten arvata saattaa, ei melkein kukaan osaa lausua sitä oikein. (Internet)
[Kuinka paljon tiedetään maailmankaikkeudesta?]
Paljon muttei melkein mitään. (Radio-ohjelma)
Ei
voi mennä melkein mihinkään. (Radio-ohjelma)
Ei siihen [jalkaan] tee enää melkein yhtään kipeää”, kuiskaa Molly. (Käännöskirjallisuus, alkuteksti ruotsia)

Esimerkkejä lähes-adverbista:

Ei lähes muita oireita. (Internet)
Teitä ketään minä lähes en tunne. (Tiedotustilaisuus)
Kielenopas M4:n puheesta heti huomasi, ettei hän puhu lähes ollenkaan peräpohjalaista murretta. (Opinnäyte)

Kieltolauseissa melkein ja lähes -sanoja vastaavat juuri ja varsinkin puhekielessä paljon. Olisi siis sanottava:

Ei voi juuri (~ paljon) verrata muihin maihin.
Täällä ei ole juuri ketään.
Ei voi mennä juuri mihinkään.
– – heti huomasi, ettei hän puhu juuri ollenkaan peräpohjalaista murretta.

Melkein ja lähes -sanojen siirtyminen kieltolauseeseen on voinut saada mallia vieraista kielistä, lähinnä englannista: Almost no-one came to the party; I haven’t spent nearly long enough here. Myös ruotsissa nästan on mahdollinen sekä myöntö- että kieltolauseessa: Nästan alla såg henne; Sådant händer nästan aldrig.

Kirjoittaja on  suomen kielen professori.




Kielikello 4/2010
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »