Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2010

Riitta Hyvärinen

Ilmiö

Onko eläinkin hän?

Moni on oppinut säännön, että ihmiseen viitataan sanalla hän ja eläimiin sanalla se. Tämä ei kuitenkaan näytä pätevän elävässä elämässä: Intomielinen koiranomistaja kertoo meidän Mustista, kuinka hän käy koirapuistossa ja hän rakastaa uimista mökillä. Kun lehdessä kerrotaan karanneesta koirasta, on hukassa silloin ”hän”.

Eikä hänittely tietenkään koiriin lopu; ”hän” voi olla gekko, marsu tai kissa. Asiallinen eläinlääkäri viittasi vastaanotolla kissaan sanalla hän: ”Hän voi tulla tänne.” Hän ei ollut vahinkovalinta, vaan lääkäri käytti sitä jatkuvasti eläimestä. ”Onko hän ollut terve? Millaista ruokaa hän syö? Ulkoileeko hän valjaissa?”

Toisia eläinten hänittely ärsyttää, tai ainakin sitä pidetään koomisena ja teennäisenä. Eläinten hänittely ei ole kuitenkaan uusi ilmiö. Kansankielessä hän-pronominia käytetään toisinaan eläimistä ja asioistakin puhuttaessa. Seuraavassa kertoja kuvaa, kuinka sika säikähti tulipaloa ja karkasi metsään: ”Oli kaks päivää piilosa ku hän pelläästy sitä tulipalloo sika nin kovasti” (Karkku).  Toisinaan tällainen hän-sanan käyttö saattaa ilmaista myös vähättelyä: ”Vanhaan aikaan kana sai hautoos (muniaan) sen aikaa ko hä hauto” (Vampula). Myös vanhassa kirjasuomessa on hän-pronominia käytetty eläimistä ja asioista puhuttaessa, esim. ”Cuu Ei walaise näinä öinä mitän; sillä hän käypi matalalla” (Almanakka 1780, Vanhan kirjasuomen sanakirja s.v. hän).

Nykyinen tiukka käsitys hän- ja se-pronominin selvästä työnjaosta ei siis perustu kansankieleen, vaan se on syntynyt nyky-yleiskielen vaikutuksesta ja luotu keinotekoisesti (ks. Hanna Lappalaisen kirjoitusta Se ja hän puhutussa kielessä, Kielikello 4/2010).  Silti nykykielen hänittely tuskin täysin kumpuaa murteiden vaikutuksesta. Suurempi syy lienee lemmikkien inhimillistäminen. Jos Fifinsä pukee muotitakkiin ja kimallepantaan, on koira enemmän lapsen kuin lemmikin asemassa. Lemmikistä tulee tärkeämpi kuin ihmiskontaktit, ja hän korostaa eläimen arvoa.

Samasta näkökulmasta eläinlääkärin hän on ymmärrettävää. Maksavia asiakkaita ei kannata suututtaa kutsumalla rakasta kumppania sanalla se. Mielenkiintoista kuitenkin on, että koiraansa hänittelevä puhuu hyvin tyytyväisenä ihmisistä sanalla se. ”Missä Mikko on?” ”Se on kotona.” Tämäkin hiertää toisten korvaa.

Puhekielessä se-sanaa käytetään neutraalisti ihmisistä. Pronominin valinta on kiinni yksilöstä ja puhetilanteesta. Puheessa voidaan viljellä se- ja hän-sanoja sekaisin, vaikka viitataan samaan kohteeseen. Tätä esiintyy erityisesti, kun referoidaan jonkun toisen puheita: Tää Aune, niin se sano, että hän aikoo jatkaa lomailua. Samantyyppistä hän-sanan käyttöä on, kun tulkitaan lemmikkien ajatuksia ja ilmeitä: Siinä tuolissa se kissa istuu, ihan kun se ajattelis, että hän oli tässä ensin. 

Puhekieleen hän tulee myös silloin, kun on kyse tilanteessa läsnä olevista. Esimerkiksi juhlissa voi näyttää huoneen toisella puolella olevaa kumppaniaan ja kertoa: Tulin hänen kanssaan. Vaikka muuten puoliso olisi ”meirän toi” ja ”se”, tässä kohtaa viittaus se tuntuisi tylyltä ja vähättelevältä. Lemmikkiään hänittelee usein juuri tällaisissa tilanteissa: se on paikalla ja siitä kerrotaan, mutta puhevaltaa sillä ei ole. 

Häniteltyyn eläimeen on silti oltava jonkinlainen tunneside, sitä on arvostettava. Harva hänittelisi auton ikkunasta nähtyä lehmää laitumella eikä ainakaan kylmäaltaan broileria.

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.




Kielikello 4/2010
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Se ja hän puhutussa kielessä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »