Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2011

Kimmo Granqvist

Vähemmistökielet

Hai-tervehdyskö romanikieltä?

Niin sanotulla valtaväestöllä on varsin vähän tietoa Suomen romanikielestä. Esimerkiksi  tervehdys ”hai” ei kuulu nykyiseen Suomen romanikieleen.

viiva.gif

Hai sie. Mihin sie meet?  Hai, elä sie hyvä isäntä mokomasta surua pidä. Hai, mitä sie teet?  Hai hyvä veli, mitä kuuluu?  – Tämäntapaisia lauseita esitetään usein romanien puheena, sillä huudahdus hai  yhdistetään romaneihin. Suomen murteiden sanakirjan mukaan (muissakin yhteyksissä esiintyvää) sanaa hai käytetään romanien puhetapaa jäljiteltäessä, tavallisesti aloittamassa romanien puhumaksi esitettyä jaksoa. Nykysuomen sanakirja taas kertoo sanan hai olevan  interjektio ”mustalaisten suomessa” ja tarjoaa käyttöesimerkin Hai emänta – –. Hai-interjektiota voi tässä verrata sanaan hei

Suomen murteiden sanakirjan käyttöesimerkeistä kolme pohjautuu osin romanikieleen:  Hai mankuta maaraa, älä sinä aina raanaa. – –  Hai pengatu peiliposki hai hai hai. – – Hai haapakana tinalia touvaaja. Ensimmäisen lauseen mankuta on sama kuin romanin verbi mang- ’pyytää’, johon myös suomen mankua palautuu. Saman lauseen maaraa-sanan taustalla on romanin maaro ’leipä’.  Sen sijaan raanata on suomen murteista; se tarkoittaa Etelä-Pohjanmaalla aivan samaa kuin mankua.  Toisen lauseen pengatu peiliposki jää vaille uskottavaa tulkintaa ja saattaakin olla pelkää sanaleikkiä tai romanikielen imitoinitia. Sanat ovat tosiaankin romanikielisen oloisia: pengatu muistuttaa ’pirua’ tarkoittavan substantiivin beng taivutusmuotoja ja  peiliposki on saman kuuloinen kuin romanin verbaalisubstantiivien yksikön genetiivimuodot (vrt. speiliboski  ’peilaamisen’). Viimeisen lauseen haapakana jää sekin arvailun varaan, mutta tinali tarkoittaa romanikielellä ’hullua’ ja touvaaja lienee demonstratiivipronomini ’se’, romanikielen douva.

Suomen romanien puheeseen hai-tervehdys ei nykyään kuulu, mutta Euroopan muiden romanien murteissa sen vastineet ovat yleisiä ja käytettyjä. Ns. valakialaisia murteita pidetään Euroopan romanimurteiden näkyvimpänä ryhmänä sekä puhujien määrän, maantieteellisen levinneisyyden että dokumentaation laajuuden suhteen. Näistä tunnetuimpiin kuuluvat mm. Unkarissa puhuttava lovari ja Romaniassa puhuttava kelderaš. Lovarin sanastolähteet tuntevat sekä interjektion haj että hajde suunnilleen merkityksessä ’no!’. Kelderašissa esintyvät hajda, hajdi, hajt ja hajtar, jotka merkitsevät ’ylös!’ Maantieteellisesti Suomea lähempänä ovat Pohjois-Venäjän romanimurteet, joissa esiintyy puolestaan aj aivan samankaltaisena tervehdyksenä kuin Suomen romaneihin yhdistettävä hai. Mutta hai on lopulta jalosukuinen. Pertti Valtosen (1972) Suomen mustalaiskielen etymologinen sanakirja kertoo sen alkuperänkin: sanskrit, jonka tytärkieliä romani on, tuntee muodon hāi. Kurdinkielessä esiintyy ha’ide, romaniassa hai ja turkissa haydi.

 

Kirjoittaja on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vähemmistökielten osaston johtaja ja romanikielen lautakunnan asiantuntijajäsen. Hänen oppikirjansa ”Vaaguno! Suomen romanikielen alkeet” ilmestyy vuonna 2011 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemana.




Kielikello 1/2011
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Romanikielen huollon pulmia ja peruskysymyksiä (Vapaasti luettavissa)

Suomen romanikieli (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »