Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2011

Minna Salonen

Kieli kartalla

Katin kontit!

Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.

viiva.gif

Sana kontti tunnetaan koko Suomessa yleisesti merkityksessä ’tuohikontti’, joka on tuohesta punottu selässä pidettävä laukku. Mutta mitkä sitten ovat väheksyntää ilmaisevassa sanonnassa esiintyvät katin kontit? Nämä kontit eivät kuljekaan selässä, vaan kyse on toisesta, ’jalkaa’ merkitsevästä kansankielisestä kontti-sanasta. Se tunnetaan laajalti Lounais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla sekä osassa Hämettä ja Peräpohjolaa.

 

1_11_kontti.jpg

Kissa ei ole ainut eläin, jonka kontteja sanonnoissa halvennetaan. Raumalla on  haistateltu ”Haist kanan konti!”, Vehmaalla ”Haist siankont!” ja Pöytyällä ”Haist koerankontti!” – Ihmisenkin jalkojen puhtaudessa olisi parantamisen varaa ainakin  hinnerjokelaisen sananlaskun mukaan: ”Kyl hulluki silmäs pese ja pääs kamppa, mut kat (=  katso) kontei, kat kontei!”

Kontti-sanaan liittyy kiteytymiä ja sanontoja, jotka ovat tuttuja jalka-sanan yhteydestäkin. Kun ollaan jonkun konteissa, ollaan jonkun ’jaloissa tai vastuksena’, ja kun seisotaan konteillaan, seisotaan ’pystyssä, omilla jaloillaan’. Nelijalkainen on tuttu leikkisä sana, mutta kun ollaan ’kontallaan’, ollaan yleiskielisestikin nelinkontin.

Avioliittoon astuneita kiusoitellaan sanomalla, että kontti tai jalka on mennyt poikki: ”No täst saat köpin (= kepin) kun konttis meni poikki”, on sanottu Lohjalla nuorelleparille lahjoja vietäessä. Kontit tai jalat pöydän alla merkitsee mm. ’omillaan toimeen tulemista’. Tl. Lapista (joka kuuluu nykyisin Raumaan) on toteamus ”Kylläs sit tiädäk kon konttis tule oman pöödän ala”. Kustavissa kuolemaansa lähellä oleva on ”toinen kont haaras ja toinen haaram parttal”, kun toinen jalka on haudassa. Vehmaalla taas on kuvattu nopeaa kulkemista sanomalla ”Mene nii et pää kolmanten konttin oo”, siis pää kolmantena jalkana.

Jalka-sanan tapaan kontti-sanankin merkitys on laajentunut tarkoittamaan myös huonekalujen ja laitteiden jalkoja. Lisäksi sanalla on  muitakin merkityksiä. Etelä-Pohjanmaalta ja pohjoisesta on paljon tietoja kontista merkityksessä ’teuraseläimen luu’. Laihialta on poimittu tieto ”Son niil laiha hevoonen notta kontip paistaa” ja Ruijan Raisista ”No pääsittäkö hyvin konttia särkemhän sielä?”, jolla udellaan kyläpaikan pöydän antimista.

Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan ’jalkaa’ merkitsevän kontti-sanan ainoa varma vastine suomen sukukielissä on viron kont ’luu’. Sanan alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Eri alkuperää ovat ’tuohikonttia’ tarkoittava kontti sekä kirjakieleen 1960-luvulla kotiutunut ison tavarankuljetussäiliön nimitys kontti.

 

Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan toimittaja.




Kielikello 1/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »