Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2011

Matti Räsänen

Kirjoja

Kappale oikeuskielen historiaa

Vuosi 1759 on käännekohta Suomen oikeuskielen historiassa. Tuolloin ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen lakikirja, vuoden 1734 lain käännös. Tapahtumasta on kulunut 250 vuotta, ja se on antanut Suomalaiselle Lakimiesyhdistykselle aiheen ryhtyä hankkeeseen, jonka tuloksena on syntynyt kaksikielinen kirja Oikeuskieli ja säädöstieto, Rättsspråk och författningsinformation.

Oikeuskieli ja säädöstieto....

Kuva: Jani Laukkanen. Kuvassa vasemmalta eduskunnan kirjaston
johtaja Sari Pajula, professori Heikki E. S. Mattila, Suomalaisen
Lakimiesyhdistyksen toimistopäällikkö Lea Purhonen ja erikoistutkija Aino Piehl Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

Kirja valottaa suomalaisen oikeuskielen historiaa, kehitystä ja nykytilaa. Se käsittelee suomen käyttöä oikeuden kielenä ja kielen asemaa Suomen oikeuden kehittymisessä. Teos kuvaa myös sitä, millaiseksi lakiteoksen alkukieli eli säädösruotsi on Suomessa muovautunut ja miten sitä käytetään ja ylläpidetään. Kirjassa on lisäksi puolenkymmentä artikkelia säädöstiedon julkaisemista ja esittämisestä sekä säädöstiedon ongelmista.

Kirjan alkukolmannes käsittelee suomenruotsalaista oikeuskieltä, ruotsiksi. Kaksikielisyys on kirjan  aiheen kannalta suorastaan välttämätöntä, ja ratkaisu toimii hyvin. Suomenruotsalainen säädöskieli ja oikeushistoriallinen tieto kiinnostavat monen alan ammattilaisia myös muissa Pohjoismaissa, ja ruotsin kielen käyttö laajentaa lukijakuntaa. Suomenkielisistä artikkeleista on kirjan liitteissä ruotsinkieliset tiivistelmät ja päinvastoin.

Teos on jaettu teemoittain neljään jaksoon. Aluksi luodaan katsaus vuoden 1734 lakiin ja selvitetään lain asema myöhemmän oikeudenkäytön perustana. Artikkeli on kirjoitettu juridisin sanakääntein, mutta se tarjoaa myös uutteralle ei-ammattilaislukijalle tiiviin katsauksen lain merkitykseen ja etenkin myöhempään keskusteluun säännösten oikeasta tulkintatavasta.

Toinen ja kolmas jakso käsittelevät ruotsia ja suomea oikeuskielenä niin historian kuin nykypäivän näkökulmasta. Seikkaperäisesti käsitellään mm. varhaisia lainsuomennoksia ja lakisuomen kehittymistä Ruotsin vallan aikana sekä suomen nousua oikeuskieleksi autonomian aikana. Monia lukijoita kiinnostanee myös se, miten säädöskieltä yritetään kehittää ja selkiyttää. Säädöskielen huoltoa tarkastellaan niin suomen kuin ruotsin näkökulmasta. Toisen ja kolmannen jakson artikkelit avautuvat lukijalle parhaiten, jos lukee samaan teemaan kuuluvat suomen- ja ruotsinkieliset artikkelit peräkkäin: ensin historiaa, sitten kielenhuoltoa ja lopuksi säädöskielen piirteiden kuvausta.

Neljäs jakso pureutuu säädöstiedon ongelmiin, lähinnä siltä kannalta, mistä oikeudellista tietoa saa ja miten tieto esitetään nykyään. Artikkeleissa pohditaan mm. oikeudellisen tiedon tavoitettavuuden ja julkisen toiminnan tehokkuuden välistä suhdetta sekä viranomaisen neuvontavelvollisuutta ja oikeudellisen tiedon jakamiseen liittyviä kysymyksiä. Mielenkiintoinen on myös historiakatsaus säädöstiedon julkaisemiseen saarnastuolipuheista internetiin. Lopuksi tarkastellaan vielä lakikirjaa tietovarantona ja fyysisen lakikirjan nykytilaa ja tulevaisuutta.

Teoksen toimitusperiaatteet ovat olleet kunnianhimoiset. Tekstien on tarkoitus avautua juristien ja lingvistien lisäksi myös muille valveutuneille lukijoille. Kirjaa on pyritty rakentamaan myös niin, että sitä voitaisiin käyttää opetusmateriaalina yliopisto-opetuksessa.

Kirja sopii suurelle yleisöllekin, kunhan lukijalla on kärsivällisyyttä: ison teoksen tietomäärän sulattaminen vaatii aikaa. Joidenkin kirjoitusten ammattikielinen terminologia hidastaa lukemista, mutta teksti ei kuitenkaan halvaannuta maallikkoa. Kaikentyyppiset lukijat yhtyvät epäilemättä onnittelemaan sekä kirjan toimituskuntaa että kirjoittajia hyvästä suorituksesta.

Heikki E. S. Mattila ­– Aino Piehl ­– Sari Pajula (toim. / red.) 2011: Oikeuskieli ja säädöstieto. Suomenkielinen lakikirja 250 vuotta. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja N:o 41. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki.

 

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.




Kielikello 1/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »