Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2011

Minna Haapanen

Uudissana

Tabletista sormitietokoneeseen

Helsingin Sanomat järjesti joulukuussa 2010 kilpailun, jossa etsittiin uutta nimitystä pienille kosketusnäytöllisille tietokoneille. Kilpailutuomaristossa  mukana ollut Minna Haapanen kertoo, miksi voittajaksi valittiin sana sormitietokone.

viiva.gif

Uudet kosketusnäytölliset tietokoneet eroavat tavallisista pienikokoisista kannettavista tietokoneista muun muassa siten, että niissä ei ole erillistä kansiosaa: laite koostuu  litteästä kosketusnäyttöruudusta, johon voidaan tarpeen mukaan kytkeä erilaisia lisälaitteita. Laitetta käytetään näpäyttämällä näyttöä sormella tai liikuttamalla sormea (tai kahta sormea yhtä aikaa) pitkin näytön pintaa. Erillistä näppäimistöä ei siis ole, vaan näppäimistö tulee tarvittaessa esiin näytölle.

Laite soveltuu hyvin esimerkiksi verkkosivujen selailuun, verkkolehtien lukemiseen, kuvien katseluun, musiikin kuunteluun, pelien pelaamiseen sekä sähköpostin ja Facebookin käyttöön. Sitä voi käyttää myös kalenteri- ja yhteystietojen ylläpitämiseen ja vaikkapa erilaisten muistilistojen tekoon, mutta pitkien tekstien kirjoittaminen on sillä työlästä. Sähkökirjojakin voi tämän laitteen avulla lukea muttei yhtä mukavasti kuin nimenomaisesti tähän tarkoitukseen suunnitelluilla lukulaitteilla.

Ennen Helsingin Sanomien järjestämää kilpailua näitä pieniä tietokoneita oli jo kutsuttu muun muassa tableteiksi (engl. tablet computer) ja taulutietokoneiksi, mutta mikään nimitys ei ollut vielä ehtinyt vakiintua yleiseen käyttöön. Kilpailussa haluttiinkin löytää uusi luonteva ja käyttökelpoinen, suomenkielinen tai suomelta kuulostava nimitys, jota ei ollut vielä aiemmin käytetty tästä laitteesta.

Kilpailuun tuli määräajassa noin 6 500 erilaista ehdotusta, joiden läpikäymisessä viisihenkisellä kilpailuraadilla riitti urakkaa. Raatiin kuuluivat Helsingin Sanomista päätoimittaja Reetta Meriläinen, uutispäällikkö Samuli Leivonniemi, taloustoimittaja Olavi Koistinen ja kielenhuollosta vastaava toimittaja Ville Eloranta sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta tutkija Minna Haapanen.

Uudeksi nimitykseksi tarjottiin sekä yleiskielisiä että  arkikielisiä ehdokkaita, yhdistämättömiä ja yhdyssanoja, suomenkielisiä ja suomelta kuulostavia sekä englanninkielisiä (clicker, blackboard, fingerscreen) ja englannin kielestä muodostettuja nimityksiä (flätti, händis, chattipadi). Joitakin ehdokkaita oli muodostettu englanninkielisen tablet computer -nimityksen pohjalta (tablukka, tablaattori, tabnetti, tabbis, tableri, tablis), mutta myös vanhaa suomalaista sanastoa tarjottiin uusiokäyttöön (e-akkuna, eloräppänä, mediapäre, rihvelitietokone, nettikarmi). Yhdyssanojen perusosaksi ehdotettiin muun muassa ruutua, tasoa, lautaa, laattaa, levyä, alustaa, kehystä, näyttöä, taulua ja tarjotinta.

Kilpailuun osallistuneet olivat miettineet nimeämistä monista eri näkökulmista: Miltä laite näyttää (läpykkä, levykkä, raamis, lankku, siivukka, litukka)? Miten sitä käytetään (hipaisuläppis, näppihivelö, sipaisulauta, täppäri, hipellin, liukulukulaite, sormitietokone)? Mihin sitä käytetään (hakuläppis, lukuikkuna, surffikone, muisturi, nettikatselin, pelilaatta, kinolaatta, kuvanäyttö, viestilauta)? Mitä se tarjoaa (uutistarjotin, tietoluukku, viihdekehys, infotuutti)? Missä sitä käytetään tai kuljetetaan (sylikkä, povikka, kämmykkä, käsiläppäri, taskutiedin)?

Kukin kilpailun raatilaisista valitsi ehdotuksista omat suosikkinsa. Näin toiseksi viimeiseen valintavaiheeseen pääsi viitisenkymmentä ehdotusta. Raati halusi valita voittajaksi aktiivisen sanan, joka kuvaisi laitteen käyttöä tai tarkoitusta. Passiivisen mielikuvansa perusteella jatkoon jäivät valitsematta esimerkiksi tietotaulu ja älyruutu sekä levytietokone, laattatietokone ja tasotietokone, joissa myös alkuosien kenties vääränlaiset mielleyhtymät häiritsivät raatia. Jatkoon ei myöskään haluttu valita sanaa, jolla oli jo jokin muu merkitys, kuten esimerkiksi sanoilla laatta, lappu, läppä ja läpyskä.

Viimeiseen vaiheeseen pääsi 11 ehdotusta. Raati päätyi siihen, että voittajaksi valittavan sanan pitää olla yleiskielinen; arkikielinen nimitys syntynee itsestään, kun laitteen käyttö ja laitteesta puhuminen yleistyy. Palettitietokonetta pidettiin oivaltavan ehdotuksena, koska ovathan kuvakkeet nähtävissä ja käytettävissä laitteen näytöllä samalla tavalla kuin värit taiteilijan paletissa. Ehdotus jäi kuitenkin valitsematta voittajaksi vierasperäisen alkuosansa vuoksi: aiemmin tarjolla ollut paneelitietokonekaan ei levinnyt yleiseen käyttöön, ehkä juuri alkuosansa vuoksi. Kosketustietokonetta raati piti hyvin laitetta ja sen käyttöä kuvaavana sanana, mutta nimitys on jo käytössä – oikeastaan nyt nimettävänä olleen laitteen yläkäsitteenä.

Kilpailun voitti kolmen osallistujan ehdottama sormitietokone. Valintaa perusteltiin seuraavasti:

”Yleistajuinen sana kiteyttää raadin mielestä hyvin sen, mikä on ’tablettien’ ominaispiirre verrattuna tietokoneisiin ja matkapuhelimiin. Sormitietokoneita käytetään nimenomaan sormen pyyhkäisyillä ja näpäytyksillä.” (Helsingin Sanomat 24.12.2010)

1_11_sormitietokone.jpg

Nähtäväksi jää, miten kilpailun voittajaehdotus sopeutuu kieleen, jääkö se käyttöön vai ei, ja millaisia arkisempia, kännykkään ja läppäriin rinnastettavia nimityksiä laitteesta aletaan käyttää. Kielitoimiston kielineuvonnasta tarjotaan sopivaa suomenkielistä termiä kysyville toistaiseksi sekä taulutietokonetta että sormitietokonetta, mutta muidenkin termien käyttöä seurataan edelleen. Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoissa tablet computeria käsittelevä termitietue lähtee lausuntokierrokselle maaliskuussa. Lausuntokierroksen jälkeen termitalkoiden koordinointiryhmä antaa oman suosituksensa termin suomenkielisiksi vastineiksi.

Kymmenen yleisintä ehdotusta

lätty 504

läpyskä 375

lukkari 297

täppäri 269

pädi 211

läpykkä 390

lukuri 324

pannari 274

tabula 236

laatta 194

 

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimitussihteeri.




Kielikello 1/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »