Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2011

Riitta Eronen

Pääkirjoitus

Kielivaikutuksia arvioimaan

On jännittävää nähdä, onko alkanut vuosi kielipoliittisesti yhtä vilkas kuin edellinen, jonka aikana kielikysymykset olivat  runsaasti esillä julkisuudessa. Yhtäällä vedettiin rajoja sille, mitä verkkokeskusteluissa voi sanoa, kun mm. vähemmistöihin ja poliitikkoihin kohdistunut vihapuhe virallisestikin todettiin rikolliseksi; sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen. Toisaalla oikeusasiamies otti kantaa sairaalan yksikön englanninkieliseen nimeen, joka velvoitettiin vaihtamaan suomalaiseksi. Julkishallinnon nimiä vaadittiin selvemmiksi, aluehallinnon uudistuksessa syntyneitä, vakiintuneen kielenkäytön vastaisia alueiden nimiä kritisoitiin jne.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja suomen kielen lautakunta ovat jatkuvasti muistuttaneet viranomaisia siitä, että nimiin ja muuhun kielenkäyttöön on kiinnitettävä huomiota hankkeiden ja uudistusten suunnittelun alusta asti.  Kielitoimiston entinen johtaja Pirjo Hiidenmaa esitti jo vuosia sitten eräässä seminaarissa, että yhtä lailla kuin viranomaisilta vaikkapa rakennushankkeissa edellytetään ympäristövaikutusten arviointia (yva) ja lakeja laadittaessa sukupuolten tasa-arvoon liittyvien vaikutusten  arviointia (suva), tarvittaisiin myös kielivaikutusten arviointia (”kiva”). Jo nyt hallinto on perustus- ja kielilain mukaan velvoitettu arvioimaan uudistusten kielivaikutuksia, mutta toistaiseksi vain siitä näkökulmasta, että eri kieliryhmien oikeudet toteutuvat. Tarvittaisiin arviointia myös siitä, miten uudistukset vaikuttavat jokapäiväisiin kielioloihin: viestintään ja ennen kaikkea mahdollisuuteen ymmärtää yhteiskuntaa sekä toimia ja vaikuttaa siinä.

Se, että uudistusten kielivaikutuksia ei läheskään aina ole pohdittu, on aiheuttanut  paljon haittaa. Monessa portaassa jo päätettyjä asioita ei voi  muuttaa enää sitten, kun suunnitelmat tulevat julkisiksi. Niinpä kansalaiset saavat tyytyä esimerkiksi siihen, että kaikesta kritiikistä huolimatta joudutaan pankkiautomaatilla aina vain miettimään englanninkielisten sanojen debit ja credit merkityksiä. Lääni-sanaa katoaminen haittaa yhä mm. television meteorologin jokapäiväistä työtä.

Kielen tärkeydestä puhuminen ja tiedon levittäminen eivät siis yksin riitä. Kotimaisten kielten  tutkimuskeskus onkin vedonnut poliitikkoihin, jotta virkakielen parantaminen saataisiin hallitusohjelmaan. Ettei asia unohtuisi,  tutkimuskeskus kysyi vuoden alussa kaikilta puolueilta, mitä mieltä ne ovat ehdotuksesta. Vastaukset olivat lupaavia: lähes kaikki puolueet kannattavat konkreettisia toimia virkakielen parantamiseksi. Mitä nuo käytännön keinot voisivat olla ja mitä mieltä puolueet niistä ovat,  selviää Aino Piehlin artikkelista. Aiheesta kirjoittavat myös Ulla Tiililä ja Vesa Heikkinen.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus täytti maaliskuun ensimmäisenä päivänä 35 vuotta. Syntymäpäivää vietettiin työn merkeissä. Kotuksen työn laajasta sisällöstä Kielikello tarjoaa  tänäkin vuonna runsaasti näytteitä. Tässä numerossa lukijat saavat tukevan virkakieliannoksen lisäksi mm. tietoa teitittelyn historiasta (teitittelyä ei aina ole pidetty kohteliaimpana puhuttelumuotona) sekä romanikielestä ja suomen murteista.  – Kieli on kartalla.




Kielikello 1/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »