Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2010

Minna Pyhälahti

Kieli työssä

Sosiaalinen media työpaikoilla – tuore sampo vai uusi riesa?

Sosiaalinen media jakaa mielipiteet. Toisille se on merkittävä osa arkea, toiset taas pysyvät siitä kaukana. Organisaatioille sosiaalinen media merkitsee mahdollisuuksia mutta myös riskejä. Esimerkiksi vääränlaisella kielenkäytöllä voi helposti antaa itsestään ja organisaatiostaan tökerön kuvan.

viiva.gif

Käsite sosiaalinen media on suhteellisen uusi, joten siitä on erilaisia tulkintoja. Nimitys sosiaalinen media on kuitenkin jo vakiintunut, vaikka myös (joidenkin mielestä selvempää ) ilmausta yhteisöllinen media käytetään.

Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle. Siitä puuttuu perinteisille joukkoviestimille tyypillinen viestijän ja vastaanottajan välinen ero. Tässä verkkoviestintäympäristössä jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällön tuottaja.

Sanastokeskus TSK on julkaissut – luonnollisesti verkossa – Sosiaalisen median sanaston, jossa suomenkielisen määritelmän saavat muun muassa käsitteet avainsanapilvi, joukkouttaminen ja ystäväpyyntö. Lisäksi sanastossa on termien ruotsin- ja englanninkieliset vastineet. Sanaston on tarkoitus vakiinnuttaa termien käyttöä sekä selkeyttää ja yhdenmukaistaa viestintää (ks. www.tsk.fi).

Sosiaalisesta mediasta on vaikea kirjoittaa: se kehittyy niin nopeasti, että tilanteesta on hankala pysyä perillä. Sekä palveluiden suosio että käyttäjien asenteet ja toiminta muuttuvat jatkuvasti. Näin toteaa koulutusteknologian asiantuntija ja digimedia-alan yrittäjä Harto Pönkä, joka on julkaissut mainion katsauksen sosiaalisesta mediasta.

Sosiaalinen media kiinnostaa ja pelottaa

Noin joka neljäs organisaatio Suomessa seuraa, mitä siitä puhutaan verkon medioissa. Toisaalta valtaosa suomalaisista yrityksistä ei toistaiseksi ole hyödyntänyt sosiaalista mediaa myynnissä ja asiakaspalvelussa.

Useissa organisaatiossa sosiaalisesta mediasta toivotaan apua ennen kaikkea tunnettuuden saamiseen: siellä halutaan markkinoida sekä kertoa uutuuksista ja palveluista. Avainsanoja ovat jakaminen, vastavuoroisuus ja vuorovaikutus. Sen sijaan julistamista, oman erinomaisuuden kehumista, moni sosiaalisen median käyttäjä vierastaa.

Juuri nyt työpaikoilla keskustellaan ajankäytöstä, koska työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt entisestään. Päivitetäänkö vaikkapa organisaation Facebook-sivuja työ- vai vapaa-ajalla? Moni pelkää, että sosiaalisessa mediassa työ- ja siviilielämä voivat sekoittua entistä pahemmin, koska työ- ja siviiliminää on siinä ympäristössä vaikea täysin erottaa toisistaan. Työntekijällä saattaa olla esimerkiksi Facebook-kontakteissa sekä vapaa-ajan ystäviä että työkavereita ja asiakkaita.

Sosiaalisessa mediassa puheenvuoroja käyttävä saa olla tarkkana, jos esiintyy organisaation nimissä. Tuija Aalto ja ja Marylka Yoe Uusisaari toteavat Nettielämää-kirjassaan: ”Kun yksityiset kontaktit ja työelämän kontaktit sekoittuvat verkossa, on nähtävä itsensä verkoston tiukkapipoisimman jäsenen silmin.”

Tulevaisuudessa ei viestintäympäristöä ilman sosiaalista mediaa?

”Kyselen välillä Facebookissa itseäni fiksummilta kavereilta neuvoa myös työhön liittyviin pulmiin. Saatan saada hetkessä liudan asiantuntijavinkkejä mitättömällä vaivalla.” Näin toteaa sosiaalisen median eduista Jussi Nousiainen, joka työskentelee verkkotiedottajana Tekniikan Akateemisten Liitossa. Hän käyttää työssään Facebookia, LinkedIniä, Twitteriä, YouTubea ja vuorovaikutteista verkkolehteä.

”Olemme akateemisesti koulutettujen ammattijärjestö. Tulevilla jäsenillämme ei ole enää olemassa viestintäympäristöä ilman sosiaalista mediaa. Meidän täytyy ottaa se huomioon. Uskon, että sosiaalinen media tulee olemaan lähitulevaisuudessa järjestöllemme tärkeä tapa yhteydenpitoon jäsenten kanssa”, Nousiainen ennakoi.

Verkkokirjoittamisellakin on sääntönsä

Verkossa käytettävä kieli on kuitenkin haaste kaikille organisaatioille; sosiaalinen media vaatii työviestinnän välineenä hyvää kulttuurintuntemusta ja tilannetajua. Verkossa voi helposti antaa itsestään ja organisaatiostaan tökerön kuvan.

Tilannetajua tarvitaan juuri siinä, millaista kieltä kirjoittaa organisaationsa nimissä; kielivalinnat ovat ehdottomasti uskottavuuskysymys. Antti Isokangas ja Riku Vassinen toteavat osuvasti Digitaalinen jalanjälki -kirjassaan: ”On väärin ajatella, ettei verkkokirjoittamisella olisi mitään sääntöjä. Kukaan ei jaksa lukea blogeja, joissa ei ole välimerkkejä tai isoja alkukirjaimia. Toimitusjohtaja menettää kaiken uskottavuutensa, jos hänen verkkokeskustelukommenteissaan on kirjoitusvirheitä, teennäistä nuorisoslangia ja enemmän hymiöitä kuin 16-vuotiaan tytön MySpace-profiilissa.”

Kun kirjoittaja vaikkapa tavoittelee nuorta kohdeyleisöä, hän ei voi väkisin käyttää oletettua nuorisokieltä, ellei se sovi organisaation suuhun ja imagoon. Verkkokeskusteluissa nuoret tuntuvat pitävän suorastaan säälittävinä organisaatioita, jotka muun muassa käyttävät vieraskielisiä sivistyssanoja. Oman harrastuspiirin sanoja käyttämällä taas tavoitellaan yhteenkuuluvuutta ja luodaan me-henkeä. Sosiaalisessa mediassakin kannattaa siis puhua aina omalla äänellään.

Kirjoittaja työskentelee kouluttajana Kielitoimistossa.

Lähteet

Aalto, Tuija ja Uusisaari, Marylka Yoe 2009: Nettielämää. Sosiaalisen median maailmat. BTJ Finland Oy.
Isokangas, Antti ja Vassinen, Riku 2010: Digitaalinen jalanjälki. Talentum.
Pönkä, Harto: Sosiaalisen median katsaus 5/2010 18.5.2010. http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-katsaus-052010

Kaksi esimerkkiä sosiaalisen median välineistä

Facebook

– suosituin sosiaalisen median verkkoyhteisöpalvelu
– ikään kuin virtuaalinen olohuone tai kulmapubi
– keskeistä jakaminen: tekstien, videoiden, mielipiteiden jne.
– palvelua voi käyttää myös palveluiden ja työpaikan etsimiseen
– ensimmäinen suomenkielinen versio valmistui vuonna 2008
– suurin käyttäjäryhmä 14–30-vuotiaat, nopeimmin kasvava ryhmä yli 65-vuotiaat.
– maailmassa yli 500 miljoonaa käyttäjää, Suomessa 1,76 miljoonaa
– suomalaisista netinkäyttäjistä 40 prosenttia on Facebookissa

Twitter

– verkkopalvelu, johon tehdään tekstiviestimäisen lyhyitä merkintöjä
– sisältää myös verkkoyhteisöpalvelun ominaisuuksia
– käyttäjä voi lähettää palveluun lyhyitä blogimerkintöjä, "tviittejä" (englanniksi tweet)
– Suomessa arviolta 45 000 käyttäjää




Kielikello 3/2010
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »