Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2010

Anu Sajavaara

Kieli- ja viestintätaidot korostuvat työelämässä

Kieli- ja viestintätaidoista on tullut olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Työntekijältä edellytetään oman äidinkielen joustavaa hallintaa sekä monipuolista vieraiden kielten taitoa. Pelkkä englanti ei useimmiten enää riitä.

 viiva.gif

Suomi on nykyisin monikielinen ja -kulttuurinen maa. Muuta kuin suomea ja ruotsia puhuvien suomalaisten määrä maassamme kasvaa jatkuvasti, ja täällä työskennellään yhä useammalla vieraalla kielellä. Kielitaidosta on tullut arkipäivää työpaikoilla: se ei ole enää vain koulutetun eliitin yksinoikeus tai erityistaito vaan olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Monipuolinen kielitaito kuuluu nykyisin monessa työtehtävässä jo ydinosaamiseen. Tietotyön merkityksen lisääntyessä siirrymme yhä enemmän asiantuntijayhteiskuntaan, jossa yhä useampi on jollain tavalla kielityöläinen.

Äidinkieltäkin tarvitaan

Työnhakijan kielellistä osaamista testataan jo työnhakuvaiheessa äidinkielellä ja vierailla kielillä. Joissakin työpaikoissa työhakemukset on laadittava muulla kuin työnhakijan äidinkielellä ja  työhaastattelu voidaan käydä joko osittain tai kokonaan vierailla kielillä. Kielitaidon voi joutua todentamaan erilaisin testein tai todistuksin. Viimeistään työpaikalla moni joutuu tilanteisiin, joissa edellytetään vieraiden kielten osaamista.

Vieraiden kielten hallinnan lisäksi myös äidinkielen osaaminen on noussut uuteen arvoon. Työelämän kielitaitovaatimukset ovat kasvaneet: kieltä on osattava käyttää sekä suullisesti että kirjallisesti. Työpaikan saaminenkin voi olla vaikeaa, jos työhakemuksessa on paljon yhdys sana virheitä. Moni huomaa työelämään tullessaan tai työtehtäviä vaihtaessaan äidinkielentaitonsa puutteet ja joutuu kaivamaan esiin vanhat kieliopit ja kielenhuollon käsikirjat kirjoittaessaan muistioita, raportteja, suunnitelmia, esitteitä ja kertomuksia. Kieltä on osattava käyttää myös monipuolisesti eri tilanteiden nyanssit huomioiden. Juristien on osattava kirjoittaa sekä ammattikieltä toisille juristeille että kansantajuisesti suurelle yleisölle. Työillallisella on hallittava oman alan ammattisanasto mutta pystyttävä keskustelemaan myös kepeästi ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista.

Mitä hyötyä on kielitaidosta?

Hyvä kielitaito – oman äidinkielen ja vieraiden kielten taito – lisää ammatillisia vaihtoehtoja, parantaa urakehitysmahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta. Monipuolinen oman äidinkielen hallinta ja vieraiden kielten osaaminen helpottavat työllistymistä ja turvaavat työpaikan säilymistä muuttuvissa olosuhteissa. Heikommilla kielenkäyttäjillä toimenkuva saattaa kaventua ja oma osaaminen jäädä täysimääräisesti hyödyntämättä. Valitettavan usein esimiehet joutuvat toteamaan, että jollain henkilöllä on loistava asiantuntemus, mutta puutteellisten kieli- tai viestintätaitojen vuoksi häntä ”ei voida käyttää” siinä laajuudessa kuin työyhteisön kannalta olisi toivottavaa.

Yrityksen ja organisaation kannalta monipuolinen ja riittävän korkeatasoinen henkilöstön kielitaitovaranto on kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömyys. Kielitaidon puuttuminen voi rajoittaa toiminnan laajentamista tai heikentää asiakaspalvelun toimivuutta. Jos yrityksellä ei ole käytettävissään riittävästi sellaisia työntekijöitä, joilla on yrityksen tarpeita vastaava kielitaito, yrityksen kilpailukyky ja menestyksen mahdollisuudet saattavat olla vaarassa.

Mitä kieliä työelämässä tarvitaan?

Elinkeinoelämän keskusliitto on kerännyt syksyllä 2009 tietoa yritysten kielitaitotarpeista henkilöstö- ja koulutustiedustelulla. EK:n tiedustelun mukaan englannin merkitys on kasvanut entisestään: 88 % yrityksistä on sitä mieltä, että englannin kielen taidolla on suuri merkitys palkattaessa yritykseen uutta henkilöstöä. Sen sijaan ruotsin kielen tarve on 2000-luvulla vähentynyt selvästi. Noin puolet yrityksistä on sitä mieltä, että ruotsin kielen taito on tärkeä rekrytoinnin edellytys, vuonna 2005 tätä mieltä oli vielä 65 % yrityksistä. Ruotsia tarvitaan eniten palvelualoilla, vähemmän teollisuuden työpaikoilla. Aloilla, joilla tehdään paljon pohjoismaista yhteistyötä, kuten finanssialalla, kuitenkin jopa 80 % yrityksistä korosti ruotsin kielen tarpeellisuutta.

Yritysten mielestä venäjän kieli on noussut kolmanneksi tärkeimmäksi vieraaksi kieleksi, ohi aiemmin edellä olleen saksan. Suhteellisesti eniten venäjän taitajia kaivataan rakennusalalla.

Eri alojen kielitaitotarpeet eroavat suuresti. Kielitaitotarpeet kertovat siitä, minkälaisessa maailmassa yritykset toimivat ja missä ja kenelle palveluja ja tavaroita tuotetaan ja tarjotaan. Vanha totuus pitää edelleen paikkansa: yritysten palveluksessa olevan henkilöstön on osattava avainmarkkina-alueiden paikallista kieltä. Tämä näkyy myös EK:n tiedustelusta: harvinaisemmista kielistä kiinaa ilmoitti tarvitsevansa noin 3 % tiedusteluun osallistuneista teollisuusyrityksistä. Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuudessa kiinan taitajia tarvitsi kuitenkin jo 10 % yrityksistä. Palvelualoista kiinan kielelle oli käyttöä erityisesti liikenteen ja kaupan alalla.

Rakennusalalla työvoiman liikkuvuus on suurta. Tämä näkyy myös rakennusalalla toimivien työnantajien kielitaitotarpeissa. Rakennusalalla tarvittaisiin esimerkiksi lisää viron kielen osaajia. Tällä alalla toimivista yrityksistä 15 % korosti viron kielen merkitystä rekrytoinnissa. Myös norjan ja puolan taitajia kerrotaan tarvittavan.

Yrityksiltä tiedusteltiin myös tulevaisuuden kielitaitotarpeita. Usko Venäjän-kaupan ja  ‑matkailun kasvamiseen näkyy siinä, että noin puolet vastanneista yrityksistä arvelee venäjän osaajien tarpeen lisääntyvän tulevaisuudessa. Aiempien vuosikymmenten Venäjän-asiantuntijat ovat eläkeiässä, eikä uusia ole kasvamassa. Yritysten kiinnostus Latinalaisen Amerikan ja Afrikan markkinoihin heijastuu myös tulevaisuuden kielitaitotarpeisiin. Yli 35 % yrityksistä katsoo, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän portugalin kielen taitajia. Espanjan osalta luku on noin 23 %. Aasian merkityksen kasvu maailmantaloudessa näkyy kiinan tarpeellisuudessa: 30 % yrityksistä arvelee kiinaa osaavien merkityksen kasvavan.

Minkälaista kielitaitoa tarvitaan?

Työelämässä tarvitaan erilaista ja eritasoista kielitaitoa. Alalla kuin alalla tarvitaan nykyisin vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Kielitaidolla ei tarkoiteta vain kielen ymmärtämistä ja tuottamista, vaan laajempaa kulttuurista osaamista ja esimerkiksi argumentointi- ja esiintymistaitoja. Kansainvälinen osaaminen ja kielitaito korostuvat nykyisin myös sellaisilla aloilla, joilla aiempina vuosikymmeninä toimittiin puhtaasti kansallisessa ympäristössä.

Nykyisin myös työntekijätehtävissä käytetään ja tarvitaan erilaisia vieraita kieliä. EK:n tiedustelun mukaan työntekijätehtävissä tarvitaan erityisesti englantia, ruotsia ja venäjää. Palvelualoilla edellytetään laajempaa kielitaitoa kuin teollisuudessa. Tehtävissä, jotka edellyttävät korkea-asteen koulutusta, kielitaito on jo välttämättömyys. Yritykset painottavat näissä tehtävissä erityisesti englannin, ruotsin, venäjän ja saksan merkitystä. Monissa asiantuntijatehtävissä englannin taidon on oltava jo varsin edistyneellä tasolla, ja päivittäisistä työtehtävistä selviäminen edellyttää usein lähes äidinkielen vertaista osaamista.

Työkielenä monissa kansainvälisesti toimivissa yrityksissä on englanti: yrityksen perusasiakirjat, kokoukset, muistiot, raportit, sähköpostit kirjoitetaan englanniksi. Tällaisen työn edellyttämää kielitaitoa ei useinkaan hankita koulun penkiltä tai kielikursseilta, vaan kielitaitoa on kartutettu opiskelemalla tai työskentelemällä ulkomailla. Kielen oppiminen ja kielitaidon kehittyminen onkin elinikäinen prosessi. Joskus kuulee sanottavan, että englantia ei tarvitsisi opettaa kouluissa lainkaan, koska lapset oppivat sitä ilman opetustakin. Television tai internetin kautta omaksuttu englanti ei kuitenkaan anna riittävästi valmiuksia monipuoliseen keskusteluun, eikä sillä selviä kovin pitkälle liikeneuvotteluissakaan, saati vaativien asiantuntijatekstien laatimisesta.

Ilman englannin taitoa on hyvin vaikeaa selviytyä työelämässä. Englannin taidosta ei kuitenkaan anneta työelämässä kovin paljon lisäpisteitä – sitä pidetään usein selviönä. Englannin lisäksi kaikille tulisikin opettaa vähintään yhtä muuta vierasta kieltä. Eurooppalaisista kielistä tulisi opettaa ranskaa, saksaa, espanjaa tai italiaa sekä maailmankielistä esimerkiksi venäjää, kiinaa, japania tai arabiaa. Muiden vieraiden kielten kuin englannin kielen osaaminen on työntekijälle selvä kilpailuetu työmarkkinoilla. Myös pohjoismaisia kieliä tarvitaan. Ruotsin kielen taidon lisäksi lisäarvoa työelämässä saa muiden pohjoismaisten kielten osaamisesta tai ainakin ymmärtämisestä.

Kielitaitoa edellytetään nykyisin sekä työntekijöiltä että esimiehiltä. Useimmilla aloilla työnhakijoilta edellytetään ainakin välttävää suomen kielen taitoa. On kuitenkin aloja, joilla työskentelee paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tai ulkomaisia asiantuntijoita. Yhteiskunnassa on yhä enemmän työtehtäviä, joiden hoitaminen ei välttämättä edellytä suomen kielen osaamista. Tällöin yhteinen viestintäkieli on useimmiten englanti. Yhteistä kieltä tarvitaan työtehtävissä ohjeistamiseen, työturvallisuuden varmistamiseen sekä työyhteisöön sopeutumiseen. Joissakin yrityksissä työhön liittyvä ohjeistus annetaan suomen tai ruotsin lisäksi englanniksi, ja joillakin aloilla käytetään myös erilaista kuvallista ohjeistusta. Tällaisilla aloilla myös esimiehiltä ja työnjohdolta edellytetään monipuolista ja usein luovaakin kieli- ja viestintätaitoa.

Kieli ja koulu

Viime vuosina on huomattu, että suomalaisten kielitaito kapenee ja yksipuolistuu. Englantia osataan laajemmin ja paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta muita kieliä opiskellaan kouluissa yhä vähemmän. Suomenkielisten koulujen oppilaista 95 % valitsee englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Muiden kielten opiskelu on vähentynyt jatkuvasti 2000-luvulla. Esimerkiksi pitkän venäjän lukijoita on kouluissa enää kourallinen. Myös lukioissa lyhyen kielen kirjoittajien määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Esimerkiksi saksan, ranskan ja venäjän kirjoittajien määrä on suorastaan romahtanut viimeisten 15 vuoden aikana. Kuntien tarjoama kielivalikoima elää usein vain paperilla, ei käytännössä.

Työelämän näkökulmasta on huolestuttavaa myös äidinkielen opetuksessa näkyvä sukupuolittuminen (äidinkielessä menestyvät tyypillisesti tytöt) sekä opettajien ja oppilaiden kieli- ja tekstimaailmojen etääntyminen toisistaan. Erilaisissa kielimaailmoissa ja välineissä liikkuvien nuorten ja opettajien ja vanhempien välille pitää nopeasti rakentaa siltoja ja erilaisia oikoreittejä. Tätä tukisi esimerkiksi se, että luokanopettajakoulutukseen saataisiin enemmän ja monipuolisempaa äidinkielen opetusta.

Eri oppiaineiden sekä äidinkielen ja vieraiden kielten yhteistyötä peruskoulussa ja muissa oppilaitoksissa on lisättävä. Myös koulun ja työelämän yhteyksiä tulisi vahvistaa. Kouluissa hankitaan työelämässä tarvittavan kielitaidon – äidinkielen ja vieraiden kielten taidon – perusta. Jos perusta ei ole riittävän tukevalla pohjalla, sille on vaikea rakentaa tulevassa elämässä.

Kirjoittaja toimii kansainvälisissä tehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa.




Kielikello 3/2010
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »