Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/1994

Risto Haarala ja Irma Nissinen

Perussanakirjan uudissanat

Yleiskielen sanakirjojen laatua on totuttu arvioimaan paljolti sen perusteella, miten kattavasti kielen sanavarat ja varsinkin uusin aines on saatu mukaan. Tämä vaatii laajan sana-arkiston keräämistä ennen varsinaista toimitustyötä ja myös sen aikana. Suomen kielen perussanakirjan tärkein pohja-aineisto ovat kielitoimiston sanakokoelmat, jotka sisältävät runsaat viisi miljoonaa arkistokorttia. On arvioitu, että niissä on tietoa yli miljoonasta suomen kielen sanasta. Aineistoa on poimittu kauno- ja tietokirjallisuudesta, sanoma- ja aikakauslehdistä, mainosjulkaisuista jne. – kaiken kaikkiaan hyvin monentyyppisistä teksteistä. Viime aikoina kokoelmat ovat karttuneet noin 10 000 poiminnan vuosivauhtia, ja sanastoa on jo pitkään tallennettu ja käsitelty tietokoneella. Pyrkimyksenä on saada mahdollisimman laajalti rekisteröidyksi suomen yleiskielen uudet sanat ja vanhempien sanojen uudet käyttötavat.

Puolen vuosisadan sanat

Perussanakirjan edeltäjä Nykysuomen sanakirja ilmestyi vuosina 1951–61, ja aineiston järjestelmällinen keruu sitä varten lopetettiin jo 1938. Näiden kahden sanakirjan ajallinen ero on siis noin puoli vuosisataa. Suomen yleiskielen sanasto on tuossa ajassa ennättänyt karttua melkoisesti; niinpä Perussanakirjan hakusanoista parikymmentä prosenttia eli noin 20 000 ei esiinny vielä Nykysuomen sanakirjassa. Nämä uudet sanat tarjoavat mielenkiintoisen näkökulman suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin muutoksiin viime vuosikymmeninä. Tätä sanajoukkoa ei vielä ole ehditty analysoida systemaattisesti, vaan kaikki tähänastiset havainnot perustuvat muutaman tuhannen sanan otoksen alustavaan tarkasteluun. Tietokoneen avulla on kuitenkin mahdollista seuloa myöhemmin esiin Perussanakirjan kaikki uudissanat ja tarkastella niiden rakennepiirteitä, esimerkiksi erilaisten sanatyyppien yleisyyttä.

Mennyt maailma ja 90-luvun Suomi

Nykysuomen sanakirjassa käydään vielä kansakoulua, sairastetaan kunnansairaalassa ja vaihdetaan alusvaatteet kerran viikossa. Maailma on nykyään paljolti toisenlainen ja sitä kuvataan eri sanoin. Useissa tähän mennessä julkaistuissa Perussanakirjan esittelyissä on pyritty löytämään aihepiirejä, joiden sanasto on erityisen paljon muuttunut viime vuosikymmeninä. Toimituksen sormituntuman mukaan uusia sanoja on ilmaantunut runsaasti esimerkiksi tekniikan eri alueilla (mm. tietotekniikassa ja elektroniikassa), lääketieteessä, ruokatalouden alalla ja yhteiskuntaelämän eri lohkoilla. Tätä kehitystä kuvaa esimerkiksi Perussanakirjan ympäristö-alkuisten sanojen ryhmä, johon kuuluu 32 uudissanaa, mm. ympäristöaktiivi, ympäristöhaitta, ympäristöhallitus, ympäristökasvatus, ympäristökatastrofi, ympäristöliike, ympäristöministeri, ympäristömyrkky, ympäristönsuojelu, ympäristöpakolainen, ympäristöpolitiikka, ympäristörikos, ympäristösodankäynti, ympäristöterveydenhuolto ja ympäristövahinko.

Jotakin kertoo yhteiskunnastamme myös tieto-alkuisten sanojen suuri määrä: Perussanakirjassa tällaisia uudissanoja on peräti 76. Monet niistä liittyvät atk-alaan tai yleensä tietotekniikkaan. Esimerkkejä: tiedonhaku, tiedonhakujärjestelmä, tiedonkulku, tiedonsiirto, tiedonsiirtoverkko, tietohuolto, tietojenkäsittely, tietojenkäsittelyoppi, tietojärjestelmä, tietokanta, tietokoneanimaatio, tietokonegrafiikka, tietokoneistua, tietokonemusiikki, tietokonepeli, tietokonerikollisuus, tietokonevirus, tietokortti, tietopalvelu, tietosuojarikos, tietoteollisuus, tietotupa, tietotyö, tietoverkko, tietovuoto ja tietoyhteiskunta.

Artikkelin lopussa on luettelo, johon on koottu aakkosjärjestyksessä Perussanakirjan p-alkuisia uudissanoja. Siitä näkyy, miten moninaisiin aihepiireihin uusi sanasto jakautuu.

Uudissanatyypit

Uusi sanasto syntyy vanhoista aineksista eri tavoin yhdistymällä ja vieraista kielistä lainautumalla. Usein uudissana on niin tutun ja itsestään selvän oloinen, ettei sen uutuutta hevin huomaa. Tällaisia vaivattomasti omaksuttavia ja merkitykseltään selkeitä yhdyssanoja ovat esimerkiksi erämaapuhelin, esipesu, etelänmatka, etäopiskelu, kansainvälisyyskasvatus, maisemansuojelu, nikotiinilaastari, nukahtamislääke, ohutkalvotekniikka, ongelmajäte, ryhmäpsykoterapia, sarjakuvakirja, tulevaisuudentutkimus ja vesiliikennejuopumus.

Vaikka uuden yhdyssanan osat olisivat hyvinkin tuttuja, ei niiden yhdistelmän merkitys kuitenkaan aina avaudu itsestään. On erikseen opittava mm. sellaisten sanojen merkitys kuin lohkolämmitin, samettivallankumous, sveitsinleike, taivaskanava, ulosliputus, vasikanpyy ja videotykki.

Merkitykseltään ehkä hieman hankalasti avautuvia ovat myös monet uudet johdokset eli tietyn pääteaineksen avulla muodostetut sanat, kuten eriyttää (’kehittää erilaiseksi tai erilaisiksi, eri tehtävään tai tehtäviin’), esineistyä (’tulla esineeksi, esineelliseksi; aineellistua, konkreettistua’), etenemä (’matka tai määrä, jonka jokin etenee tai on edennyt’), filminnös (’elokuvasovitus’), karhenne (’karhennettu pinta’), kasvittaa (’varustaa kasveilla’), lukeneisto (’oppineet, sivistyneistö’), omiste (’omistuskirjoitus’), tuhkata (’polttaa ruumis polttohautausta varten tuhkaksi, polttohaudata’), tähdentyä (’korostua, painottua’), ujoilu (’ujostelu’), älykkö (’älykäs ihminen; älymystöön kuuluva’).

Eri sanatyyppien osuudet jakautuvat Perussanakirjan uudissanastossa alustavien arvioiden mukaan siten, että noin neljä viidesosaa on yhdyssanoja, vajaa viidennes johdoksia ja suunnilleen prosentti yhdistämättömiä ja johtamattomia sanoja. Viimeksi mainitut ovat kaikki (muutamia harvoja lyhennesanoja lukuun ottamatta) vierasperäisiä – joko sellaisenaan vieraasta kielestä lainattuja (esim. curry) tai kirjoitusasultaan suomalaistettuja (karri). Seuraavassa näytteeksi joukko uusia vierasperäisiä ruokasanoja: kanneloni tai cannelloni, dippi, kebab, kuskus tai couscous, mousse, musaka tai moussakas, pai, ratatui tai ratatouille, rakletti tai raclette, relissi, suflee, taco, texmex, tortelliini.

Kaiken kaikkiaan vierasperäisen aineksen osuus Perussanakirjan uudissanoissa on kuitenkin paljon suurempi, sillä muista kielistä lainattuja sanoja esiintyy runsaasti myös yhdyssanojen ja johdosten osina (esim. espressokeitin, kulttuuripersoona, videoelokuva, videointi, globaalistua). Kaikkiaan noin joka neljännessä uudissanassa on ainakin osa vierasta alkuperää. Eräät vierassanat on otettu hakusanoiksi pelkästään sen vuoksi, että niistä voitaisiin viitata toistaiseksi vähän tunnettuun omaperäiseen vastineeseen. Tällaisia ovat mm. englannista sellaisenaan lainatut sanaliitot jet lag (aikaerorasitus) ja bed and breakfast (aamiaismajoitus).

Mitä mukaan, mitä ei?

Artikkelin alussa esitetyistä luvuista voi päätellä, että vain osa kielitoimiston arkistoon poimituista sanoista on päässyt Perussanakirjan sivuille. Pois on jätetty esimerkiksi suurin osa erikoisalojen termeistä. Sanakirjaan eivät kuulu myöskään sellaiset itsestään selvät yhdyssanat kuin käpylintuvaltainen tai autonkorjausharrastus tai sellaiset johdokset kuin kaatumattomuus, kokoomukselaistuminen tai kuva- patsasmainen. Kirjasta on pyritty jättämään pois myös sellaiset uudissanat, joiden käyttö kielessä jää ilmeisesti vain lyhytaikaiseksi. Tätä seikkaa on tietysti vaikea arvioida, ja virheitä tuleekin helposti puoleen ja toiseen. Perussanakirjan ensimmäistä osaa viimeisteltäessä 80-luvun lopulla esimerkiksi sanat eurokommunismi ja euro-ohjus olivat usein esillä joukkoviestimissä. Nyt ne tuntuvat kuuluvan lähinnä historiaan, ja moni muu euro-alkuinen ilmaus olisi paremmin paikallaan Perussanakirjassa. Arviointivirhe toiseen suuntaan tehtiin taas siinä, kun sana käsipuhelin jätettiin pois. Ratkaisua tehtäessä markkinoille oli tullut vasta tämän puhelintyypin kömpelö ja isokokoinen ensimmäinen sukupolvi ja näytti selvältä, että pian on käytettävissä taskulaskimen kokoinen kevyt laite, jonka nimeksi sopisi paremmin taskupuhelin. Näin kävikin ja myös viimeksi mainittu nimitys alkoi yleistyä, mutta se ei kuitenkaan syrjäyttänyt sanaa käsipuhelin. Tähän vaikutti ehkä se, että vanhempaa nimitystä oli tukemassa suosittu arkikielinen muunnos kännykkä, joka oli ehditty jopa rekisteröidä tavaramerkiksi.

Yleiskielen sanakirjaan otettavaa ainesta on mahdotonta rajata kaikkia tyydyttävällä tavalla. Jonkun mielestä tietyt sanat olisi pitänyt jättää pois ja eräät pois jääneet olisi ehdottomasti täytynyt ottaa mukaan. Tyypillis tä on vielä se, että arvostelijoiden mielipiteet menevät ristiin. Perussanakirjan hakusanojen valintaa on kritisoitu ehkä voimakkaimmin slangisanojen osalta. Jotkut katsovat, että niitä on aivan liikaa, toiset taas, että niitä on aivan liian vähän. Perussanakirjan hakusanoista noin kaksi tuhannesosaa kuuluu slangiin. Tämä vastannee niiden nykyistä esiintyvyyttä joukkoviestimissä (erityisesti nuorten palstoilla, mainonnassa jne.); runsauden vaikutelma syntyy lähinnä siksi, että niitä on luonnollisista syistä kasaantunut vierailla konsonanteilla (b, g, d, f) alkavien sanojen joukkoon. Keskeiset slangi-ilmaukset ovat paikallaan myös yleissanakirjassa, mutta tämän sanastoaineksen laajempi esittely kuuluu erityisiin slangisanakirjoihin, jollaisia on ilmestynyt useita ja lisää on tulossa.

Suomen kielen perussanakirjan uudissanoja p-kirjaimen alusta

paahtofilee
paahtokiisseli
paahtokylki
paahtotuore
paakkutaimi
paalain
paalauskone
paalupaikka
paapoa
paaripotilas
paašikampaus
paatoksekas
paella
pahakaikuinen
pahanlaatuistua
pahkulahome
pahkulasieni
paholaistarina
pahvilautanen
pahvimuki
pahvitölkki
pai
paidanpesijä
paikallavalu
paikallisbussi
paikalliselin
paikallisjohtaja
paikallisjoukot
paikallisohjelma
paikallispoliisi
paikallispuolustus-
järjestelmä

paikallisradio
paikallisvaali
paikannussatelliitti
paikanvaraus
paikka-arvo
paikkajako
paikkamaalata
paikkamaalaus
paikkapuolustus
paikkavaraamo
paikkavaraus
paikkoheitto
paikoitusalue
paikoitushalli
paikoitustalo
paikoitustila
paimenmatto
paimentolaismatto
painate
paineastia
paineensäädin
paineilmanaulain
paineistaa
paineistus
painekyllästeinen
painekyllästys
painekyllästää
paineluelvytys
painepakkaus
painepesuri
paineside
painoalue
painohävikki
painohäviö
painojälki
painokerroin
painokirjoitus
painokoukku
painolevy
painopisteala
painopistealue
painorajoitteinen
painostus

painostuspolitiikka
painotekninen
-painotteinen
painottomuus
painottua
painotuore
painoviestintä
paistijauheliha
paistikastike
paistike
paistinlasta
paistoaika
paistokasari
paistokelmu
paistolämpömittari
paistopussi
paistorasva
paistovalmis
paitakauluksinen
paitakaulus
paitapuku
paitis
paituli
pajukasvi
pakasteallas
pakastearkku
pakastekaappi
pakastekala
pakastekuivattaa
pakastekuivatus
pakastelokero
pakastemarja
pakasteteippi
pakastevihannes
pakastevirka
pakastin
pakastuskelmu
pakastuspussi
pakerrus
pakertaa
pakertaja
pakettihinta
pakettimallinen
pakettimatka
pakettinaru
pakettipelto
pakettipommi
pakettiratkaisu
pakinoija
pakkauskenno
pakkausmateriaali
pakkojäsenyys
pakkoliitos
pakkoloma
pakkolomauttaa
pakkolomautus
pakkonaiminen
pakko neuroottinen
pakkopeli
pakkoruotsi
pakkosyöttää
pakkotahtinen
pakkotoiminen
pakkotoiminto
pakollistaa
pakonomainen
pakoreitti
pakosarja
pakotin
paksukainen
paksukalloinen
palasaippua
palauma




Kielikello 3/1994
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »