Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2010

Sirkka Paikkala

Kysyttyä

Kuka päättää, miten nimi taipuu

Kysymys:  Saako nimeänsä taivuttaa miten haluaa ja vaatia muita noudattamaan samaa taivutustapaa?  Pitääkö siis etu- ja sukunimen taivutuksessa ottaa huomioon nimenkantajan oma mielipide?

Vastaus: Suomalaiset sukunimet taipuvat kuten muutkin suomen kielen sanat. Jos nimeen sisältyy yleissana, nimi taipuu kuten tämä sanakin: Meri : Meren, Kurki : Kurjen, Susi : Suden. Jos nimeä on yleisesti taivutettu murteessa toisin kuin yleiskielessä, sen voi ottaa huomioon yleiskielisessäkin yhteydessä, jos tämä taivutus on tiedossa: Närhi : Närhen tai murteessa Närhin; Teeri: Teeren tai murteessa Teerin; Autti : Autin tai murteessa Auttin. Näin paikallisesti varmaan menetelläänkin. Yleiskielinen taivutus ei silti koskaan ole väärin.

Jos paikannimilähtöisissä sukunimissä on säilynyt vanhoja, käytöstä jääneitä muotoja, nimiä taivutetaan kuten vastaavaa yleissanaa: Halmet ja Vuollet taipuvat kuten sanat halme ja vuolle eli Halmeen ja Vuolteen. Harvinaisten talonnimipohjaisten sukunimien taivutus voi perustua talonnimen taivutukseen. Tällaisiin harvinaisiin nimiin kuuluu esimerkiksi Ryti: presidentti Risto Rytin sukunimen taustalla on hänen Huittisten Loimankylässä sijainneen kotitilansa nimi Ryti, jonka paikallinen taivutus on Rytin. Yleiskielinen taivutus olisi Ryti : Rydin.

Silloin kun nimi ei sisällä tunnistettavaa suomen kielen sanaa, voi nimeä taivuttaa kuten vastaavanrakenteista yleissanaa, kuten Juvas : Juvaksen (vrt. talas : talaksen). Arkko : Arkon (vrt. harkko : harkon). Osa johtimettomista keinotekoisista uudisnimistä taipuu muuntumatta, kuten esimerkiksi Erti : Ertin.

Sukunimien taivutusohjeet  perustuvat kansanomaiseen käyttöön, ja niiden tarkoitus on auttaa puhujaa  ja kirjoittajaa valitsemaan helposti tarvittava taivutusmuoto.

Ohjeet ovat kaikille samat ja kohtelevat kaikkia nimenkantajia tasapuolisesti. Siksi yksittäisen nimenkantajan mieltymystä, joka poikkeaa yleisen sukunimen vakiintuneesta taivutustavasta, ei julkisessa viestinnässä ole tarvis eikä syytäkään noudattaa. Sellainen rikkoo yleensä kielitajua ja aiheuttaa kuulijoissa ja lukijoissa helposti ärtymystä. Samalla se lisää epätietoisuutta nimien taivutuksesta ja voi luoda mallia muiden nimien taivuttamiseen.

Sama kielenkäytön ennustettavuuden vaatimus koskee myös etunimiä. Toisin kuin sukunimet omakielisen sanan sisältävät tai niihin rinnastettavat etunimet taipuvat yleensä toisin kuin vastaavat yleissanat: Meri : Merin, Pilvi : Pilvin, Veli : Velin. Poikkeuksiakin on, mutta ne ovat syntyneet kielitajun edellyttämällä tavalla, esim. Poika : Pojan, ei ”Poikan”.

Yksityiselämässään kukin voi taivuttaa nimiään niin kuin tahtoo. Tätä tahtoa voi noudattaa perhepiirissä ja siihen liittyvissä henkilökohtaisissa yhteyksissä.




Kielikello 2/2010
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »