Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2010

Heikki Hurtta

Kieli kartalla

Pitkä juna hevosia

Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.

viiva.gif

Viime vuosisatoina suomeen on lainattu sanoja etenkin ruotsista ja nyttemmin myös englannista. Mutta lainasanoja on suomen yleiskieleen tullut – tai tuotu – myös suomen kielestä itsestään.

Sanastoa tietoisesti kehiteltäessä on sanoja ikään kuin lainattu omasta kielestä käyttämällä jotakin kirjakielessä tuntematonta tai harvinaista murteiden sanaa uudessa merkitystehtävässä. Lauri Hakulinen mainitsee Suomen kielen rakenne -teoksessaan sellaisia sanoja kuin geometrian termi jana (murteissa mm. ’rivi’), kaasu (murteissa mm. ’kylmä sumu’), puisto (murt. ’metsikkö’) ja tehdas (murteissa mm. ’tekopaikka’).

Hakulisen mukaan sanaa kaasu on uudessa merkityksessään käyttänyt ensimmäisen kerran lääkäri Samuel Roos eräässä käännöksessään vuonna 1845. Tehdas taas esiintyy nykyisessä merkityksessään rovasti Kaarle Heleniuksen sanakirjassa vuonna 1838.

Geometrian terminä jana on kirjattu ensimmäisen kerran vuonna 1860.

Samanlainen murteista lainattu sana on juna; sen kieleen tuojasta ei liene varmaa tietoa. Nykyisessä merkityksessään sitä on ensi kerran käytetty vuonna 1864.

Vanhoissa murteissa juna-sanan yleisimpänä merkityksenä on ’jono, rivi’ ja ’juova’. Pohjois-Savon Nilsiässä on etelään lähteviä pääskysiä ollut pitkät junat. Etelä-Savon Juvalla taas on kerrottu turpeen nostosta, että turpeet pantii junnaa oja reonale. ’Juova’-merkitys taas näkyy seuraavasta niin ikään Juvalta kirjatusta esimerkistä: Sanovat pahalaese muantieks niitä kämmene levvyisijä (katinkulta)junija vuoren kyljessä.

Sanaa juna käytetään ’jonon’ ym. merkityksessä lähinnä savolaismurteissa. Siitä on tietoja Etelä- ja Pohjois-Savon murteista sekä Pohjois-Karjalan murteista. (Nimityksestään huolimatta Pohjois-Karjalan murteet ovat kielellisesti savolaisia, mistä kertoo rinnakkaisnimitys itäiset savolaismurteet.) Savolaismurteiden läntisistä osista (mm. Keski-Suomen murteista) sana puuttuu. Kaakkoismurteiden alueella Karjalankannaksella sana kuitenkin näkyy tunnettavan: Kuolemajärvellä niit ol välist kymmensii hevosii yhes junas Pietariin menossa.

Sanan juna levikki

Sanalla juna on murteissamme ollut muitakin, harvinaisia merkityksiä. Hollolassa on hitaan ja laiskan hevosen sanottu olleen aika juna, ja Jämsässä on jukuripäisestä sanottu: Se on semmonej juna, junoa ja jauhoa (= junaa ja jauhaa) vastaa.

Yleiskielen juna on nopeasti levinnyt myös murteisiin, ja se on murteissa myös monien sanontojen aineksena: selvä kuj juna vaikkei vislaa (Hattula), joka junaam meitiä on, ku on ollaksensa (Suoniemi), menee ko Vaasaj juna, mutta hiukah hiljempää (Pomarkku).

Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.




Kielikello 1/2010
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »