Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2010

Sari Maamies

Perusasiaa

Yksikkö vai monikko: Liisan- ja Mariankadun kulmassa

Yksikön ja monikon käyttö saattaa tuntua epävarmalta seuraavanlaisissa rakenteissa:

1) Tavataan Liisan- ja Mariankadun ~ Liisan- ja Mariankatujen kulmassa.
2) Lontoon ja Frankfurtin pörssi ~ pörssit laskussa.
3) Vaalit järjestetään maaliskuun 5. ja 6. päivänä ~ päivinä.

Tällaiset rakenteet ovat hyvin tavallisia. Kirjoittajille ei useimmiten ole ongelma, valitseeko substantiivista yksikkö- vai monikkomuodon, vaan valinta käy itsestään. Joskus muoto kuitenkin mietityttää. Vanhemmassa kielenhuoltokirjallisuudessa yksikkömuodot on monesti asetettu monikon edelle, vaikka monikkoakin on pidetty eräissä tapauksissa tarpeellisena. Monikkomuodot ovat kielenkäytössä kuitenkin selvästi yleisempiä (niissä tapauksissa joissa yksikön ja monikon vaihtelu olisi mahdollista), ja nykyiset kielenhuolto-oppaat jättävätkin kirjoittajalle valinnanvapauden.

Yksikön ja monikon käyttö vaihtelee rakennetyypeissä 1, 2, ja 3.

1) Yhdyssanarakenteet

Yhdyssanarakenteen jälkiosa voi olla joko yksikössä tai monikossa, mutta monikko on nykyisin tavallisempi. Erityisen tavallinen se on, kun määriteosana on erisnimi (muu kuin paikannimi):

Juhlasekoitus ja Presidentin sekoitus olivat Juhla Mokka- ja Presidentti-kahvien edeltäjiä.

Anna-Leena Härkönen on koonnut Image- ja Anna-lehtien kolumneistaan kokoelman Palele porvari ja muita kirjoituksia.

Jos yhdyssanan alkuosana on paikannimi, yksikköäkin käytetään, samoin silloin, kun alkuosana on esimerkiksi kirjainmerkki.

Eufrat- ja Tigrisjokien halkomat kosteikot Etelä-Irakissa luovat puitteet harvinaisen perinteikkäälle elämäntavalle. / Eufrat- ja Tigrisjoen tienoilla asuneiden sumerien kirjoituksista on löydetty useita mainintoja peileistä.

Raatihuoneen- ja Mikonkatujen kulmassa sijaitseva tontti on saamassa lisärakennusoikeutta. / Kolari Otavan- ja Mikonkadun risteyksessä.

Appelsiinisuklaata saa ainakin S- ja K-ryhmän marketeista./ S- ja K-ryhmien kilpailu kiristyy.

Ilmeisesti selvyyden vuoksi suositaan varsinkin paikannimialkuisissa rakenteissa myös jälkiosan toistoa. Näin nimet säilyttävät oman hahmonsa:

Lääkäriasema sijaitsee Keskuskadun ja Mikonkadun välissä. / M74-oireyhtymä Simojoen, Tornionjoen, Kemijoen ja Kymijoen lohissa eri vuosina

Jälkiosan voi selvyyssyistä toistaa muissakin kuin paikannimialkuisissa rakenteissa:

Kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja ovat mm. myyntikateprosentti ja käyttökateprosentti, sijoitetun pääoman tuotto ja oman pääoman tuotto.

Edellisessä esimerkissä voisi merkitystä selventää myös monikolla (-prosentit). Näin on tehty seuraavissa esimerkeissä, joissa on haluttu viitata selvästi kahteen eri tarkoitteeseen:

Lääkäri- ja opettajalakoista on jo useampi vuosi (kaksi eri lakkoa), vrt. lääkäri- ja opettajalakosta (kahden ryhmän yhteinen lakko).

Huolittele etu- ja takakappaleiden alareunat erillisellä reunuskaitaleella.

Varsin vapaasti yksikkö ja monikko vaihtelevat, kun loppuosana on sana luku:

Malmin virkistyskeskuksessa muisteltiin 1940- ja 50-lukujen ~ 1940- ja 50-luvun malmilaisten tansseissa käyntejä.

Vaikka subjekti olisi yksikkömuotoinen, verbi voi olla monikossa: ”Tarkista, että antenni- ja virtajohto ovat ehjät.” Verbin monikko aiheutuu merkityksestä. Johtoja on kaksi, antennijohto ja virtajohto. Lauseessa voisi käyttää myös monikollista ilmausta antenni- ja virtajohdot.

2) Genetiiviattribuuttirakenteet

Sellaisissa rakenteissa kuin Lontoon ja Frankfurtin pörssi ~ pörssit pääsana (pörssi) on luontevasti monikossa, kun sitä edeltää useampi sitä luonnehtiva genetiivimuotoinen sana. Pääsana viittaa näissä selvästi kahteen tai useampaan tarkoitteeseen.

Venäjän ja Norjan pääministerit kertoivat lehdistötilaisuudessa neuvottelujensa tuloksista.

Rokotuksen voi käydä ottamassa ilta-aikaan mm. Kallion, Malmin ja Vuosaaren terveysasemilla.

Monikollisina käytetään myös sellaisia sanoja, joista monikkomuotoja ei muuten juuri käytetä:

Mainosalan ammattilaiset odottavat suoramainonnan, printin, TV:n ja ulkomainonnan tehokkuuksien joko pysyvän samoina tai laskevan seuraavan kolmen vuoden aikana.

Yksikköäkin käytetään, mutta melko harvoin. Yksikön käytölle on usein jokin lauseyhteydestä tai merkityksestä johtuva syy (seuraavassa symmetria virkkeen alun kanssa):

Kun öljyn hinta nousee, niin nousee myös kaukolämmön ja sähkön hinta.

3) Adjektiiviattribuuttirakenteet

Pääsanan ja sitä luonnehtivan adjektiivimääritteen välillä vallitsee suomen kielessä kongruenssi, eli ne ovat samassa sijassa ja luvussa, esimerkiksi: Keväällä järjestettiin uuden ja vanhan lautakunnan yhteiskokous. On käytettävä yksikköä, vaikka puhe on kahdesta lautakunnasta.

Adjektiivimääritteen mukautuminen pääsanansa sijaan ja lukuun on suomen kielen ominaispiirre, ja se toimii kielitajussa vahvasti. Epävarmuutta yksikön ja monikon käytöstä on kuitenkin niissä tapauksissa, joissa adjektiivimääritteen asemassa onkin numerolla ilmaistu järjestysluku:

Elokuun 9. ja 10. päivänä lähes koko maassa riehui myrskytuuli – vai pitäisikö sanoa ”elokuun 9. ja 10. päivinä”?

Jos numerot kirjoittaa kirjaimin, huomaa, että oikea muoto on tässäkin yksikkö päivänä: elokuun yhdeksäntenä ja kymmenentenä päivänä. Yksikkö kuuluu myös seuraaviin:

Hintaan sisältyy majoitus 1., 2. ja 7. päivänä hotellissa sekä 3., 4. ja 5. päivänä erämökeissä.

Lindfors ja Paajanen sijoittuivat 11. ja 17. tilalle.

Rajakohtailmauksesta on vaikea saada toimivaa tällaisessa rakenteessa:

”Kerrataan 5.–7. luokilla opittuja asioita.”

Ääneen luettuna tästä tulisi luonnoton ”viidennestä seitsemänteen luokilla”. Parasta olisi rakentaa lause toisin: luokilla 5–7 (luetaan: luokilla viidestä seitsemään tai luokilla viisi seitsemän). Peräkkäiset luvut voi rinnastaa ja-sanalla: 5. ja 6. luokalla tai luokilla 5 ja 6.




Kielikello 1/2010
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »