Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2009

Riikka Mikkola

Uudissana

Crossmedia

Mitä crossmedia tarkoittaa? Miten se eroaa multimediasta? Mikä voisi olla sen suomenkielinen vastine?

viiva.gif

 Cross-alkuisia vierassanoja on ilmaantunut suomen kieleen 1990-luvulta lähtien. Tällaisia sanoja on esiintynyt varsinkin viestinnän ja urheilun kielessä (esim. cross promotion eli ristiinmainonta ja cross training eli yhdistelmäharjoittelu). Uudehkoa tulokasta, crossmediaa, käytetään vielä melko vähän, eikä sille ole toistaiseksi vakiintunut suomenkielistä vastinetta. Crossmedian merkitys ei myöskään ole kaikille selvä.  

Crossmedia viittaa medioiden ristikkäiskäyttöön, monen eri median hyödyntämiseen yhtäaikaisesti. Joitakin vuosia sitten käytettiinkin sanan vastineena termiä räätälöity monikanavaisuus.

Mutkikkaan kuuloisen käsitteen merkitys vaikuttaa tutulta: jo vuosia mainostajat ovat voineet mainostaa tuotteitaan monessa eri mediassa yhtä aikaa. Asia on siis tuttu, termi ei niinkään. Crossmedialla tuntuu myös olevan useita, toisistaan hieman eroavia merkityksiä. Asiaa ei yksinkertaista se, että median ja tietotekniikan alalla sanaa käytetään eri merkityksissä. Sanan kirjoitusasukaan ei ole vakiintunut: crossmedia, cross media, Cross Media, cross-media

Suomen Mediaoppaan mukaan (www.mediaopas.com) crossmedia on monen eri median sisällöllinen kokonaisuus, jonka avulla mainostajat tavoittavat tehokkaasti haluamansa kohderyhmän. Media Doc oy:n julkaisema Mediasanasto puolestaan (http://mediadoc.fi/mediasanasto.html) tarjoaa crossmedialle kolmea yksityiskohtaisempaa merkitystä: Ensinnäkin se voi tarkoittaa yksittäisen mediatuotteen markkinointia useilla eri markkinoilla ja vaihtelevissa yhteyksissä. Esimerkiksi elokuvaa markkinoidaan monin eri tavoin, vaikkapa kirjojen, sarjakuvien, lelujen ja pelien kautta. Toiseksi se voi tarkoittaa saman mediatuotteen sekakäyttöä eri välineissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lehteen tehdään artikkeli televisiosarjasta ja sen henkilöhahmoista. Lisäksi internetissä on sivusto, mistä voi lukea saman artikkelin verkkoversion ja ehkä seurata sarjan juonenkäänteitä yms. Kolmanneksi crossmedian merkitykseksi ehdotetaan samaa  kuin Mediaoppaassa.

Voisiko crossmedian suomenkielinen vastine sitten olla monimedia? Se olisi ehkä luontevin vaihtoehto, mutta käytetäänkö tätä termiä jo jossakin muussa tarkoituksessa? Media Docin sanastossa monimedia tarkoittaa joukkoa erilaisia medioita, jotka toimivat jollakin tavalla yhdessä viestintäketjun jossakin vaiheessa, esimerkiksi tuotannossa tai jakelussa. Samassa sanastossa esiintyy myös monimediaalisuus, jolla tarkoitetaan viestintäsisältöjen jakamista usean eri jakelukanavan kautta tuottamalla yhdestä sisällöstä useita eri versioita. Vaikuttaa siis siltä, että crossmedia, monimedia ja monimediaalisuus tarkoittavat kaikki melko samaa asiaa, hieman eri vivahtein.

Entä voivatko monimedia ja jo kieleen vakiintunut multimedia sekaantua keskenään? Multimedia tarkoittaa tietokonetekniikkaan perustuvaa viestintäjärjestelmää, jossa voidaan yhdistää tekstiä, ääntä sekä kiinteää ja liikkuvaa kuvaa yhdeksi kokonaisuudeksi (esimerkiksi multimediaviestit, vrt. tekstiviestit). Sanastokeskus TSK:ssa harkittiin jo vuonna 2001 monimedia-termiä multimedia-termin korvaajaksi tai synonyymiksi. Koska multimedia kuitenkin oli silloin jo laajassa käytössä, katsottiin, ettei termin korvaaminen toisella ole järkevää. Samalla todettiin, että monimediaa käytettiin multimediasta poikkeavassa merkityksessä, siis siinä merkityksessä, joka crossmedialle on nyt muodostunut. Jos crossmedia kuitenkin yleistyy käytössä, on mahdollista, että monimedia  jälleen jää ehdotettujen vastineiden unholaan.

Kirjoittaja on työskennellyt harjoittelijana Kielitoimistossa.




Kielikello 4/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »