Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2009

Minna Saarelma

Jasper, Jesper ja Minea – kalenterin uudet nimet

Kaupoissa ovat parhaillaan myynnissä vuoden 2010 kalenterit. Suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa on nyt 25 uutta naisten nimeä ja 14 uutta miesten nimeä.

viiva.gif

Suomalaista nimipäiväkalenteria on vuodesta 1995 lähtien tarkistettu viiden vuoden välein, aiemmin vain noin kymmenen tai jopa parinkymmenen vuoden välein. Syynä uudistusten tihentämiseen on ollut etunimien suosion vaihtelun nopeutuminen. Myös erilaisten etunimien määrä on kasvanut selvästi, mikä kertoo nimenannon yksilöllistymisestä. Kun vuonna 1982 suomenkielisillä suomalaisilla oli käytössään noin 34 000 erilaista etunimeä, määrä on nykyään jo yli 50 000. Nimipäivälistojen uudistamista on edistänyt myös se, että nimien suosion vaihtelusta on nykyään saatavissa ajantasaista ja sähköisessä muodossa helposti käsiteltävää tietoa Väestörekisterikeskuksen aineistoista.

Suomalaisesta nimipäiväluettelosta on 1980-luvun alusta lähtien vastannut professori Eero Kiviniemi. Vuoden 2010 uudistuksen hän on laatinut yhdessä dosentti Minna Saarelman kanssa, jolle tehtävä siirtyy vuoden vaihteessa. Tekijänoikeudet nimipäiväluetteloon ovat edelleen Helsingin yliopiston almanakkatoimistolla.

Mukaan otetut entistä harvinaisempia

Nimipäiväuudistusten tavoitteena on ollut, että mahdollisimman moni suomalainen voisi viettää nimipäiväänsä. Keskeisenä listalle pääsyn kriteerinä on siksi ollut nimen yleisyys, eikä tästä ole vuoden 2010 uudistuksessakaan tingitty. Nimenannon yksilöllistyminen on kuitenkin merkinnyt sitä, että suositut nimet ovat nykyään entistä harvinaisempia. Kun 1960-luvun lopulla eri vuosien kärkinimet saattoivat kattaa jopa seitsemän prosenttia ikäluokasta (Sari, Mika), 2000-luvulla kärkinimien osuudet ovat olleet alle kahden prosentin. Samoin kun 1960-luvun lopulla 50 yleisintä ensimmäistä etunimeä riitti noin 80 prosentille pojista ja 75 prosentille tytöistä, 2000-luvulla ne ovat riittäneet alle puolelle kunakin vuonna syntyneistä lapsista. Niinpä nimipäivälistalle pääsyn rajaa jouduttiin vuoden 2010 uudistuksessa alentamaan. Mukana on siten paljon aiempaa harvinaisempia nimiä.

1980-luvulta lähtien on noudatettu periaatetta, että jos nimen on saanut noin tuhat suomenkielistä lasta ja valtaosin ensimmäiseksi etunimeksi, sille on pyritty löytämään nimipäivä. Koska lähes kaikki tällaiset nimet olivat päässeet mukaan jo aiemmissa tarkistuksissa, nyt otettiin huomioon vain ensimmäiset etunimet. Näin yleisyysrajaa voitiin alentaa tuntuvasti. Rajaksi muodostui molempien sukupuolien kohdalla se, että nimeä on annettu ensimmäiseksi etunimeksi noin 500 lapselle. Tällä tavoin kalenteriin saatiin kaikkiaan 39 uutta nimeä. Edellisessä uudistuksessa vuonna 2005 uusia nimiä saatiin neljätoista, ja vuonna 2000 niitä tuli 31.

Myös nimien sijoittelussa kalenteriin noudatettiin aiempia periaatteita. Keskeisimpiä niistä on se, että samaan kantanimeen pohjautuvat nimet pyritään sijoittamaan samalle päivälle. Koska joihinkin päiviin kertyisi kuitenkin turhan pitkiä listoja, samakantaisia nimiä on toisinaan jaettu useammalle päivälle. Näin on tehty esimerkiksi Anna- ja Johannes-nimissä. Tärkeä periaate on myös se, että sama nimi tai saman nimen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset asut sijoitetaan samalle päivälle. Samoin jos uudelleen yleistynyt nimi on aiemmin ollut kalenterissa, se tulisi sijoittaa vanhalle paikalleen.

Suomalaisen nimipäiväkalenterin 39 uudesta nimestä on naisten nimiä 25 ja miesten nimiä 14. Yhtään nimeä ei tässä uudistuksessa poistettu allakasta. Yhdessä tapauksessa samalla päivällä olleet kolme nimeä (Henna, Henni ja Henriikka) siirrettiin päivää aiemmaksi eli Heikin päivälle 19.1., jotta samaan Henrik-nimeen pohjautuvat miesten ja naisten nimet olisivat samalla päivällä, jolla ne ovat myös suomenruotsalaisessa kalenterissa.

Suomalaiseen nimipäivälistaan on nyt hyväksytty myös x-kirjaimen sisältävä nimi Max sekä nimenalkuisen konsonanttiyhtymän sisältävä Frans. Näitä vieraskielisiä asuja ei jätetty suomenruotsalaisen kalenterin varaan siksi, ettei niiden kantanimillä Maximilian ja Franciscus ole kalenterissa vakiintuneita suomalaistuneita asuja (esimerkiksi Maksi tai Ransu), ja koska ne ovat selvästi yleistyneet suomenkielisilläkin..

Nimimuoti  vaikuttaa

Nimipäiväkalenterin uudet nimet heijastelevat maamme nimimuodin muutoksia. Viime aikojen nimitrendejä on niin sanottujen uusvanhojen eli noin sata vuotta aiemmin suosiossa olleiden nimien uusi suosio. Allakkaan palautettiin nyt naisten nimet Fanni (aiemmin almanakassa asussa Fanny) ja Hilda sekä miesten nimet Frans, Justus, Luukas, Max (aiemmin Maks) ja Sebastian. Näistä on palautettu alkuperäisille päivilleen kaikki paitsi Hilda, joka on nyt samalla päivällä kuin suomenruotsalaisessa kalenterissa.

Uusien nimien joukossa on myös monia aiempien kalenterinimien viime vuosina yleistyneitä variantteja. Ne on kaikki sijoitettu samalle päivälle kantanimensä kanssa. Naisten nimistä tällaisia ovat Anna-nimen ranskalaisasu Anette, Marjatta-nimen lyhentymä Jatta, Mariaan tai Maija-Liisaan pohjautuva Maisa, Matildan variantti Mette, Emilian tšekkiläinen asu Mila, Niinaan pohjautuva Ninni, Marian lyhentymä Riia, Roosan rinnakkaisasu Rosa, Aleksandran lyhentymä Sandra ja Teresaan pohjautuva Tessa.

Miesten nimistä vanhojen kalenterinimien uusia variantteja ovat Eerik-nimen suomalaisasu Erkka, Johanneksen lyhentymä Hans, Yrjön lailla Georgios-nimeen pohjautuva Jiri, Niilon lailla Nikolaos-nimeen pohjautuva Niki, Timon lailla Timoteos-nimeen pohjautuva Timi ja Eevertiin palautuva Vertti. Lennart-nimen variantti Lenni on sijoitettu samalle päivälle kuin suomenruotsalaisen kalenterin Leonard ja Lennart.

Viime aikoina ovat muodissa olleet myös uudet suomenkieliset nimet. Vuoden 2010 kalenterissa näitä edustavat naisten nimet Jade, Kaisla, Lumi ja Siru. Siru on tosin yhdistetty myös almanakan Siiri-nimeen.

Uusien kalenterinimien joukossa on myös sellaisia kansainvälisiä nimiä, joita ei ole aiemmin suomalaisessa kalenterissa ollut. Naisten nimistä tällaisia ovat latinan rakkautta merkitsevään caritas-sanaan pohjautuvat Karita ja Rita (jotka sijoitettiin samalle päivälle kuin suomenruotsalaisen kalenterin Carita ja Rita) sekä kreikkalainen Melina, Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen -romaanista löydetty Minea ja roomalaiseen Petronius-sukunimeen pohjautuvan Petronellan lyhentymä Nella. Peppi on taas saatu Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista. Miesten kansainvälisiä nimiä ovat persialaiseen Caspar-nimeen pohjautuvat Jasper ja Jesper.

Suomalaisia uudisnimiä edustavat kalenterissamme naisten nimet Minja, Miisa ja Tinja. Ne lienee muodostettu sellaisten äänteellisten esikuvien mukaan kuin Tanja ja Liisa. Nimiä, joille ei löytynyt kanta- tai sisarnimiä allakasta, on sijoitettu lähinnä päiville, joilla on ennestään varsin harvinaisia nimiä. Näin esimerkiksi Nella tuli Lauha-nimen rinnalle.

Kirjoittaja on nimistöntutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa.

Lisätietoa nimipäivistä: http://almanakka.helsinki.fi

Uudet naisten nimet:
Anette, Fanni, Hilda, Jade, Jatta, Kaisla, Karita, Lumi, Maisa, Melina, Mette, Miisa, Mila, Minea, Minja, Nella, Ninni, Peppi, Riia, Rita, Rosa, Sandra, Siru, Tessa, Tinja                                

Uudet miesten nimet:
Erkka, Frans, Hans, Jasper, Jesper, Jiri, Justus, Lenni, Luukas, Max, Niki, Sebastian, Timi, Vertti




Kielikello 4/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »