Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2009

Minna-Riitta Luukka, Sirkka Paikkala ja Sten Palmgren

Suomen kielen lautakunta

Julkishallinnon erisnimet ja niiden suunnittelu

Suomen ja ruotsin kielen lautakuntien kannanotto

Suomessa on meneillään useita hallinnollisia muutoksia, joissa lakkautetaan aiempia viranomaisia ja hallintoalueita ja muodostetaan uusia. Uusille alueille ja viranomaisille annetaan myös nimet. Muutokset ja uudistukset koskevat koko maata ja vaikuttavat siten sekä alueellisesti että valtakunnallisesti ja koskettavat lopulta kaikkia kansalaisia.

Muutosten seurauksena maahan on syntynyt useita erilaisia viranomaisia, laitoksia ja aluejakoja. Samarajaisillakin alueilla on eri nimiä, ja jotkin nimistä ovat sellaisia, että niillä vakiintuneesti tarkoitetaan aivan eri paikkaa. Tuore esimerkki tästä on aluehallintovirastojen (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) muodostaminen. Asetusluonnoksessa ei esimerkiksi ole luettu Lappia mukaan Pohjois-Suomeen, vaan Lapin aluehallintoviraston toimialueen eteläpuolella sijaitsee Pohjois-Suomen aluehallintovirastoksi nimetty virasto, jonka toimialueeseen kuuluvat Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat.

Valtioneuvoston viime vuoden alussa vahvistamassa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) on puolestaan nimetty vain Lounais-Suomea tarkoittava alue Länsi-Suomeksi ja Rannikko-Pohjanmaalta Päijät-Hämeen maakuntaan ulottuva alue Väli-Suomeksi.

Valtionhallinnon nimet ovat usein niin pitkiä, että niitä joudutaan lyhentämään. Nimet saatetaan laatia vain suomeksi ja niiden suomenkielisiä lyhenteitä tarjotaan myös ruotsinkieliseen käyttöön, vaikka lyhennenimien sisältöä on äidinkielisenkin vaikea ymmärtää.

Aluehallintovirastoja koskevasta asetusluonnoksesta ei käy ilmi, millä nimityksellä alueita kutsutaan, kun sana lääni poistetaan käytöstä. Tuleeko nimitykseksi aluehallintovirastojen toimialuejako vai aluehallintovirastoaluejako? Lyhyttä ja täsmällistä aluejakosysteemin nimitystä (vrt. läänijako, maakuntajako) tarvitaan monissa yhteyksissä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Aluehallinnon uudistusta suunniteltaessa otettiin yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuoltajiin vasta, kun asetusluonnokseen tarvittiin nimille ruotsinkieliset käännökset. Tutkimuskeskus pyysi kirjeessään 13.10.2009 valtiovarainministeriötä  ja työ- ja elinkeinoministeriötä kiinnittämään huomiota alueille suunniteltujen nimien puutteisiin ja esitti samalla aluehallintoviraston toimialueesta käytettäväksi lyhyttä ja tuttua lääni-sanaa, joka muuten poistuu käytöstä.

Nimien suunnittelussa on käännyttävä ajoissa eli jo suunnitteluvaiheessa kielen ja nimistön asiantuntijoiden puoleen. Tämä merkitsee lausuntomenettelyn ulottamista luonnollisena osana suunnitelmiin, joihin sisältyy julkiseen käyttöön tulevaa nimistöä.

Julkisen nimistön keskitetyn ja kattavan, kielellisesti ja sisällöllisesti korrektin suunnittelun takaamiseksi olisi syytä harkita erityisen nimistöasiantuntijaelimen perustamista esimerkiksi säädöskieltä huoltavien elinten yhteyteen valtioneuvoston kansliaan tai oikeus- tai sisäasiainministeriöön. Valtionhallinnon kaikkien aluejakojen karttoineen, nimineen ja muutostietoineen olisi oltava myös keskitetysti ja julkisesti saatavilla yhdessä yhteisessä helppokäyttöisessä rekisterissä.

Nimistönsuunnittelu ja -huolto on saatettava Suomessakin juridisesti kansainväliset mitat täyttävälle tasolle. Koska paikannimillä on huomattava merkitys suomalaisille kulttuurille, esitämme ajanmukaisen julkista nimistöä koskevan säännöstön laatimista nimiasioita käsittelevien ministeriöiden kanssa. Aloitteen tästä on tehnyt viimeksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus opetusministeriölle vuonna 1997.

Hallintolain 9. pykälän mukaan viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kielilain 35. pykälän mukaan ”viranomaisten tulee toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten käyttämistä”. Suomen kielen ja ruotsin kielen lautakunnat ovat vakavasti huolestuneita julkisen nimistön suunnittelussa esiintyvistä puutteista ja siitä, että uudistuksia suunniteltaessa ei ole käytetty kieli- ja nimistöasiantuntemusta, vaikka valtiolla on siihen oma laitoskin, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Hyvään ja selkeään virkakieleen kuuluvat myös nimet, niiden valinta, suunnittelu, paikantavuus ja kielellinen korrektius.

 

Helsingissä 11.11.2009

Suomen kielen lautakunta                    Ruotsin kielen lautakunta

Minna-Riitta Luukka                           Sten Palmgren

Oikea nimi oikeaan paikkaan

Suomen ja ruotsin kielen lautakunnat päättivät syksyllä 2009 laatia yhteisen kannanoton huomion kiinnittämiseksi valtion- ja kunnallishallinnon uudistusten aiheuttamiin kieliongelmiin. Samalla lautakunnat uudistavat ehdotuksen nimistölainsäädännön kehittämiseksi, jota on Suomessa esitetty jo vuodesta 1956.

Suomen historian suurimpiin kuuluvan aluehallintouudistuksen (ALKU) valmistelussa ei  ollut otettu huomioon uudistuksen vaikutusta vakiintuneeseen suomen- ja ruotsinkieliseen nimistöön. Uudistuksessa lakkautetaan läänit ja perustetaan tilalle kuusi aluehallintovirastoa (AVI): Etelä-Suomen, Lounais-Suomen, Itä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen, Pohjois-Suomen sekä Lapin aluehallintovirasto. Lisäksi perustetaan  elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY).

Asetusluonnoksessa käytetyt nimet ja alueet, joihin nimillä viitataan,  eivät kuitenkaan täsmää: Pohjois-Suomion koko pohjoista  Suomea tarkoittava  vakiintunut maantieteellinen nimitys, jota ei pidä hyväksyä Lapin eteläpuolista aluetta hallinnoivan viraston nimeksi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ehdotti lokakuussa asiaa valmisteleville ministeriölle vaihtoehtoisesti nimiä  Oulun aluehallintovirasto, Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirasto tai Pohjois-PohjanmaanKainuun aluehallintovirasto.Tutkimuskeskus asetti etusijalle nimen Oulun aluehallintovirasto, koska se olisi lyhyt ja helppo muistaa ja vastaisi hallinnollista traditiota määritellä hallintoalue joko alueennimen tai sen keskuksen kautta. Nimen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tutkimuskeskus esitti lyhennettäväksi muotoon Länsi-Suomen aluehallintovirasto, koska Sisä-Suomi maantieteellisenä käsitteenä kattaa muun muassa  Järvi-Suomen ja koko tulevan Itä-Suomen hallintoviraston alueen.

Nimien lisäksi valtionhallinnossa pitäisi määritellä aluejakotermit (vrt. läänijako, maakuntajako), sillä niitä tarvitaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti vastaamaan muissa maissa vallitsevaa, toisen tason hallintojakoa ilmaisevaa county- tai province-käsitettä. Sana aluehallintovirasto ei sovi kuvaamaan maantieteellisesti rajattua aluetta.

 

 

 

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtävä on käsitellä periaatteellisia ja yleisluonteisia kielenkäytön kysymyksiä, ottaa kantaa ja antaa suosituksia.

Suomen kielen lautakunta 2009–2012

professori Minna-Riitta Luukka (puheenjohtaja)
professori emerita Auli Hakulinen
osastonjohtaja Salli Kankaanpää
professori Kimmo Koskenniemi
kustannustoimittaja, suomentaja Alice Martin
lehtori Mervi Murto
kirjailija, uutispäällikkö-esimies Matti Rönkä

Lautakunnan sihteerinä toimii Sari Maamies.

 




Kielikello 4/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »