Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2009

Heikki Hurtta

Kysyttyä

Saitko kelvon selkäsaunan?

Kysymys: Sanomalehdessä kirjoitettiin: ”Kelvon kahden hengen huoneen saa [Lontoossa] keskustasta jo 50–100 punnalla.” Nykysuomen sanakirjan mukaan kelpo on taipumaton sana. Eikö oikea muoto olisi ”Kelpo kahden hengen huoneen”?                                                               

Vastaus: Kelpo-sana on vanhastaan ollut yleiskielessä taipumaton. Suomen murteistakaan ei ole tietoja siitä, että kelpo-sanaa taivutettaisiin. Sanan levikki painottuu itämurteisiin sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteisiin: esimerkiksi Kainuun Sotkamossa on sanottu: kun oikein ritvasija (= hento-oksaisia) on koevut niin ei tulek kelepo vastookaa. Himangan murretta taas on seuraava: Hemppa sano häm paino menehen kelepo kyytiä.

Kelpo-sanan käyttö taipuvana adjektiivina näyttää siis olevan melko uusi ilmiö, mutta ainakin lehtikielessä sitä esiintyy. Nykysuomen sanakirjan seuraajista Suomen kielen perussanakirja (1990–1993) katsoo sanan niin ikään taipumattomaksi, mutta uusin painettu yleiskielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja (2006), pitää kelpo-sanan taipumista mahdollisena: sanakirjassa on tyylisävyltään arkisehko esimerkki vaikutti ihan kelvolta kaverilta.

Kuitenkin myös Kielitoimiston sanakirjassa taipumismahdollisuus on esitetty vain sulkeissa, siis harvinaisena, ja sana-artikkelin muut esimerkit edustavat taipumattomuutta. Merkitysryhmässä ’hyvä, mainio, oiva(llinen), kunnon, verraton’ on esimerkkinä kelpo kansalaiset ja merkitysryhmässä ’aika(moinen), melkoinen, aimo, iso, kunnon’ taas sai kelpo selkäsaunan ja oli kelpo lailla, tavalla juovuksissa.

Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.




Kielikello 3/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »