Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2009

Riitta Hyvärinen

Kysyttyä

Sanoi hän

Kysymys: Milloin lainausta seuraavassa johtolauseessa voi käyttää niin sanottua käänteistä sanajärjestystä?

Vastaus: Monelle on jäänyt mieleen se opetus, että suomessa on suora sanajärjestys: minä ruokin kissaa (subjekti – predikaatti – objekti). Tämän ohjeen mukaan myös lainauksen yhteydessä oleva johtolause tulisi aina kirjoittaa hän sanoi eikä sanoi hän. Käänteinen sanajärjestys (predikaatti ennen subjektia)  on nähty svetisisminä, huonona lainana ruotsista, jossa käänteisellä sanajärjestyksellä osoitetaan eräitä kieliopillisia seikkoja.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä suomessa sanajärjestys on  ”vapaa muttei mielivaltainen”, kuten Osmo Ikola on todennut. Suora sanajärjestys on meillä tyypillisin, mutta käänteisellä sanajärjestyksellä on omat tehtävänsä. Sillä mm. tähdennetään asioita, ja myös merkitys voi muuttua sanajärjestystä vaihtamalla: ruokin minä kissaa tai kissaa ruokin minä eivät tarkoita samaa kuin minä ruokin kissaa.

Samalla tavalla sanajärjestys on vapaa myös johtolauseissa. Suora sanajärjestys on kuitenkin tavallinen: ”Olen iloinen tapahtuneesta, nainen toteaa. Käänteistä sanajärjestystäkin tarvitaan. Sitä kannattaa käyttää seuraavissa tapauksissa:

1)  Halutaan painottaa verbiä. ”Näyttää siltä, että meillä on aika samantyyppiset käsitykset asioista”, myönsi Arhinmäki. Meillä ei koskaan ole ollut tarvetta tapella keskenämme, säesti Kyllönen.

2) Johtolauseessa on raskas määrite tai muu rakenne, jonka takia suorassa sanajärjestyksessä verbi jäisi turhan kauas subjektista. ”Dali oli vähiten surrealisti kaikista ryhmän taiteilijoista”, huudahtaa Arturo Swarz, jonka keräämä surrealistisen ja dadaistisen taiteen kokoelma muodostaa Taidemuseo Tennispalatsissa tänään avautuvan Suuntana surrealismi -näyttelyn ytimen.

3) Siteerataan puhujaa, joka on lukijoille vieras. Tällöin usein täyttyy myös kohta 2. ”Laitteet tosin vievät paljon tilaa, maksavat paljon ja riippuvat monesta tekijästä”, sanoo tutkimusinsinööri Jukka Sassi VTT:stä.

Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa kouluttajana.




Kielikello 3/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »