Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2009

Riitta Eronen

Kysyttyä

Taiteilija ja tyttärensä

Kysymys: Onko oikein käyttää sellaista (mm. lehtien kuvateksteissä yleistä)  rakennetta kuin ”Virtanen ja vaimonsa”, ”taiteilija ja tyttärensä”? Eikö mukana pitäisi olla sana hänen?

Vastaus: Kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo havaitsi jo 1980-luvulla, että tätä ilmaisutapaa oli alettu käyttää lehdissä tyyliin ”professori Klinge ja vaimonsa Marketta”.  Koivusalo kirjoitti aiheesta Suomeen Kuvalehteen otsikolla ”Aatami ja emäntänsä”, joka viittasi ensimmäiseen suomenkieliseen  raamatunkäännökseen vuodelta 1642: ”Ja he olivat molemmat alasti, Adam ja hänen emändäns, ja ei hävennet.” (Suomen Kuvalehti 2/1982). Mistään ihan uudesta ilmaisumuodosta ei siis ollut kyse! Koivusalo totesi kuitenkin, että persoonapronominin genetiivin pois jättäminen kyseisestä ilmaustyypistä ei enää aikoihin ollut kuulunut yleiskieleen.

Aiheeseen palasi 1990-luvulla tarkemmin professori Marjatta Palander, joka selvitti rakenteen käyttöä murteissa ja normin vähittäistä muodostumista kirjakielessä. Miksi normin vastainen,  pronominiton muoto sitten oli niinkin yleinen? Palander totesi käytön syistä mm. näin: ”Rakenne on  näppärä keino ilmaista lyhyesti ja ytimekkäästi mies ja vaimonsa, laulaja ja yhtyeensä ‑tyyppisiä rinnastuksia. Se on selvästi tyyliväritteinen eli keino luoda tekstiin kepeyttä ja iskevyyttä. Yksi syy sen käyttöön saattaa olla myös häiritsevältä tuntuvan pronominin toiston välttely.”

Suomen kielen lautakunta keskusteli mies ja vaimonsa -rakenteen hyväksyttävyydestä vuonna 1999. Lautakunta totesi, että rakenne ei ole omistusliitejärjestelmän kannalta keskeinen, mutta se kertoo siitä, että järjestelmä on rajoiltaan häilyvä. Lautakunta oli sitä mieltä, että normaaliin asiatyyliin kuuluu persoonapronomini (mies ja hänen vaimonsa), mutta joissain tekstilajeissa (esimerkiksi tavoiteltaessa viihdyttävää sävyä) rakenteella mies ja vaimonsa tuntuu olevan oma tehtävänsä.

 

Aiheesta perusteellisesti Marjatta Palanderin artikkelissa ”Johtaja ja vaimonsa, eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma” Kielikellossa 4/1999.




Kielikello 3/2009
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »