Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2009

Etsi ja korjaa

Etsi ja korjaa: Löydätkö kahdeksan korjattavaa kohtaa?

Uutissähkeitä lääketieteestä

Yhdysvalloissa on tutkittu lutikan puremien hoitoa. Lutikka eli seinälude on vuoteissa viihtyvä, vertaimevä, siivetön ja litteä hyönteinen. Lutikat harvinaistuivat Suomessa ja muissa Länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen mutta ovat alkaneet taas yleistyä. Useimmille puremat eivät aiheuta oireita, mutta osalla ne saavat ihon punottamaan ja turpoamaan. Puremia hoidetaan mm. antibiooteilla, kortisoonilla ja antihistamiineillä, mutta eri hoitojen tehokkuudesta on tuskin lainkaan tutkimusnäyttöä.

Tuoreessa tanskalais tutkimuksessa puolestaan todetaan, että tupakoivat miehet ja naiset altistavat itsensä haimatulehduksille. Tupakointi liittyy sekä akuutteihin että pitkäkestoisiin tulehduksiin. Tutkijat seurasivat 18 000 tanskalaista keskimäärin 20- vuoden ajan, ja tuona aikana näistä 235 sairastui haimatulehdukseen. Tulehduksista puolet liittyi tupakointiin senkin jälkeen, kun alkoholinkäyttö ja sappikivitauti otettiin huomioon.

Alkuperäiset tekstit: Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 8/2009 s. 830.

Tällä palstalla julkaistavia tekstejä on Kielikellon toimitus lyhentänyt ja muokannut. Myös virheet ovat toimituksen tekemiä.

Vastaukset

1) Lutikka eli seinälude on vuoteissa viihtyvä, verta imevä, siivetön ja litteä hyönteinen. • Ilmaus verta imevä kirjoitetaan kahdeksi sanaksi. Verbistä muodostetut va-, - ja nut- nyt-loppuiset partisiipit kirjoitetaan yleensä edeltävästä sanasta erilleen, ellei ilmauksen merkitys ole esim. kuvallistunut (ohi kiitävä auto – ohikiitävä hetki, silmäänpistävä epäkohta).

2) Lutikat harvinaistuivat Suomessa ja muissa länsimaissa – –. • Sana länsimaat ei ole tarkkarajaisen alueen nimitys, joten sitä ei katsota erisnimeksi.

3) – – osalla ne saavat ihon punoittamaan ja turpoamaan. • Verbissä punoittaa on i (kantasanana on a-loppuinen puna, vrt. eroerottaa).

4 ja 5) Puremia hoidetaan mm. antibiooteilla, kortisonilla ja antihistamiineilla – –.• 4) Sanan kortisoni jälkimmäinen o on lyhyt. Säännön mukaan oli-, ori-, omi- ja oni-loppuisissa sanoissa o on lyhyt (esim. makaroni, alkoholi). 5) Sana antihistamiini taipuu takavokaalisena eli a:llisena. Vierassana taipuu takavokaalisena, jos sanan viimeinen vokaali ennen sijapäätettä on a, o tai u. Sana histamiini ei ole yhdyssana (eli miini ei vaikuta taivutukseen).

6) Tuoreessa tanskalaistutkimuksessa puolestaan todetaan, että – –. • Sana tanskalaistutkimus on yhdyssana.

7 ja 8) Tutkijat seurasivat 18 000:ta tanskalaista keskimäärin 20 vuoden ajan, – –.• Numeroon 18 000 on merkittävä partitiivin pääte, joka ohjaa oikeaan lukutapaan: ”kahdeksaatoistatuhatta” (vrt. 18 000 tanskalaista luetaan ”kahdeksantoistatuhatta”). 8) Ilmaukseen 20 vuotta ei kuulu yhdysmerkkiä, koska se ei ole yhdyssana (vrt. kaksi vuotta = 2 vuotta).




Kielikello 2/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »