Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2009

Riitta Hyvärinen

Kysyttyä

Sulkeiden käyttö haastatteluissa

Kysymys: Milloin haastatteluissa käytetään kaari- ja milloin hakasulkeita? Onko sulkeiden käyttö haastatteluissa ylipäänsä suositeltavaa?

Vastaus: Kaarisulkeita käytetään osoittamaan täsmennystä ja lisähuomautusta. Hakasulkeitten paikka on silloin, kun siteerataan toisen tekstiä ja halutaan näyttää lainaukseen tehty lisäys tai kommentti. Lehtijutuissa näkee käytettävän sekaisin molempia:

1) Kaksikko istuu yhdeksänpaikkaisen baaritiskin toiseen laitaan ja silmäilee juomalistaa. ”Haluaisin kokeilla erilaisia koshuita (kypsytettyjä sakeja)”, Takatori tilaa.

2)  ”En missään nimessä halua leimata kutsujia [yrityksiä]”, Häkkinen sanoo.

Usein sulkeiden käyttöä kannattaa välttää, sillä ne pysäyttävät lukemisen ja tekevät tekstistä kömpelön. Sulkeet myös antavat sen väärän vaikutelman, että sitaatti olisi sanasta sanaan tehty lainaus. Tavallisesti sitaatteja kuitenkin aina muokataan, sillä puhuttu kieli eroaa kirjoitetusta. Harva puhuu änkyttämättä, toistamatta ja oikeita sanoja haeskelematta – mutta haastatteluista nämä siivotaan, lukijan onneksi.

Jos haastattelussa on pakko käyttää sulkeita, kannattaa valita hakasulkeet. Paras keino olisi kuitenkin poistaa ne. Näin voisi helposti sujuvoittaa esimerkiksi seuraavia sitaatteja:

3) ”Syksyn mittaan on vaihdettu (likaantuneita) sivuja.”

4) ”Hallituksen olisi nyt selvästi otettava kantaa [matkustuskieltoon].”

Aina ei pelkällä sulkeitten poistolla selviä, vaan myös muuta tekstiä on muokattava. Tällöin kannattaa miettiä, olisiko helpompi muuttaa lainaus epäsuoraksi kerronnaksi.

5) Rovaniemeläinen Ryynänen on vasta 21-vuotias, mutta on kuulunut maajoukkueeseen jo vuodesta 2004.

”Ehdin kokea isot staratkin, Sampan (Lajunen) ja Hannun (Manninen).”

Sujuvammin: ”Ehdin kokea isot staratkin, Sampan ja Hannun” – eli Samppa Lajusen ja Hannu Mannisen.

Tai: Silti hän ehti ”kokea isot staratkin” eli Samppa Lajusen ja Hannu Mannisen.

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa kouluttajana




Kielikello 2/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »