Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2009

Riitta Hyvärinen ja Petri Lauerma

Kysyttyä

Kuka keksi sisäolennon?

Kysymys: Ovatko sisäolento, ulkotulento ja muut sijamuotojen suomenkieliset nimet Elias Lönnrotin keksimiä?

Vastaus: Ulkotulennolla ja muilla suomenkielisillä sijamuotojen nimillä on monta isää. Alkuperäistä sanaseppää on mahdoton nimetä. Lönnrot kuitenkin käytti sijojen suomenkielisiä nimiä painetussa tekstissä ensimmäisenä – tosin nykymuodosta poikkeavassa asussa.

Lönnrot julkaisi vuonna 1836 Mehiläinen-lehdessä artikkelin suomen kielestä ja käytti siinä sijoista mm. nimityksiä nimentä (nominatiivi), olenta (essiivi), asunta (inessiivi), yhdyntä (illatiivi) ja pidäntä (adessiivi). Samat nimitykset esiintyvät vuonna 1845 julkaistussa Koranterin kieliopissa, joka oli ensimmäinen suomenkielinen kielioppi.

Eurénin kieliopissa vuodelta 1852 olenta on muuttunut muotoon olento, yhdynnästä on tullut menentö, pidännästä sivunto. Vuoden 1857 Suomi-aikakauskirjassa julkaisemassaan artikkelissa ”Suomalaisia kielen-oppisanoja” Lönnrot puhuu jo sisäisestä olo- ja tulosijasta, mutta vasta Ahlqvist käyttää 1877 ulkoinen-termiä näiden vastakohtana (Lönnrotilla luonainen olo- ja tulosija).

1890-luvun koulukieliopeissa sijojen nimet ovat jo tutummat: Kallio (1890) kirjoittaa nimennöistä ja olennoista, sisäolennoista ja ulkotulennoista, samoin Setälä 1898. Suomenkieliset nimitykset kehittyivät siis vähitellen.

Nykyään sijamuodoista puhutaan latinalaisperäisin nimin, joita Lönnrotkin käytti ruotsinkielisissä julkaisuissaan. Tästä huolimatta moni tunnistaa ulko-olennot, vaikkei niitä aktiivisesti käytäkään. Syynä lienee se, että suomenkielisiä nimiä käytettiin kouluopetuksessa vielä 1950- ja 1960-luvulla. Äidinkielen oppikirjoissa ne esiteltiin latinalaisperäisten termien rinnalla 1970-luvun alussakin, vaikkakin sulkeissa. Sisäolennot seikkailevat myös Nykysuomen sanakirjassa (1951–61), joka oli käytetyin yleiskielen sanakirja aina 1990-luvulle saakka.




Kielikello 2/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »