Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2009

Sanna Rask

Onnela ja Ryysyranta – rakkaan paikan monet nimet

Vapaa-ajanasuntojen nimet kertovat paitsi paikasta myös mielikuvista, joita mökkiin ja koko sen ympäristöön halutaan liittää. Mielikuvat ovat enimmäkseen myönteisiä,  mutta usein myös  humoristisia, joskus jopa ironisia.

viiva.gif

Vapaa-ajanasuntojen nimiä ei ole aiemmin tarkasteltu nimistöntutkimuksessa. Kiinnostuin aiheesta omien nimeämiskokemuksieni kautta ja päädyin tutkimaan vapaa-ajanasuntojen nimiä suomen kielen opintojeni tutkielmavaiheessa. Kesällä 2007 keräsin aineistoa Meidän Mökki ‑aikakauslehden kautta. Vastausten määrä ylitti kaikki odotukseni – suomalaisten into kertoa omista nimeämiskokemuksistaan oli huikaiseva: sain reilusti yli 1 000 nimeä ja niihin liittyvää tarinaa.

Aihe ja aineisto osoittautuivat mielenkiintoisiksi ja moninaisiksi. Yhtenä tavoitteenani oli valottaa tuntemattomampaa puolta aktiivisessa käytössä olevien vapaa-ajanasuntojen nimistä: pyrin selvittämään nimenantoperusteita, nimien motiiveja. Nimen tehtävä ei ole pelkästään yksilöivä, vaan nimen avulla muodostetaan yleensä  myös mielikuva paikasta ja sen luonteesta. Tutkinkin myös, millaisia mielikuvia vapaa-ajanasuntojen nimeäjät pyrkivät nimien avulla viestimään.

Ideoita läheltä ja kaukaa

Ympäristön ominaispiirteet tulevat usein esille myös paikannimessä. Paikka voidaan nimetä siellä esiintyvän kasvillisuuden tai eläimistön mukaan. Suosittu nimeämisperuste on puusto, kuten nimissä Haaparinne, Koivuranta ja Tuomiluoto.Eläimennimillä on haluttu viestittää joko paikalla esiintyvistä eläimistä, kuten nimessä Kotkanpesä, tai eläimen ominaisuuksista, kuten nimellä Kaakkuri. Nimenantaja kertoi valinnasta seuraavasti: ”Kaakkurin ja minun sielunmaailmamme kohtaavat, kumpikin olemme rauhaa rakastavia.” Joskus nimestä voi myös tulkita paikan luonteen: Myrskyluodolla tuulee, ja Karirannan lähistöllä on petollisia kareja.

Vapaa-ajanasunnon nimeksi on voinut siirtyä myös jokin toinen paikannimi. Joskus nimen lähteenä voi olla vanhan kantatilan nimi, kuten nimessä Ytykkä (< Ylätalo).Lainattu nimi voi olla myös kauempaa haettu. Nimet Mallorka ja Tönöriffa kertovat siitä, että oma mökki halutaan yhdistää ainakin nimen avulla tunnettuihin lomakohteisiin.

Joskus oman kotipaikan nimi, kuten vastaajan mukaan nimessä Marjamäki, on haluttu nimeen. Osa omaa lapsuutta on haluttu siirtää myös uuteen paikkaan, ja siellä aikaansa viettäville ihmisille on haluttu näin tarjota mahdollisuus yhtä ihanaan paikkaan, kuin missä itse on lapsuus vietetty. Tähän nimiryhmään kuuluvat myös kaikki ne nimet, joihin on otettu aineksia läheisestä kylän, saaren tai vesistön nimestä.

Kenen mökki?

Yleinen tapa on käyttää paikan omistajan, käyttäjän tai rakennuttajan nimeä nimiaineksena. Näin paikka ikään kuin yksilöidään jonkun omaksi. Nimissä Jessentupa, Paavonranta, Sylvinmäki, Tapanila ja Toivonniemi on taustallahenkilön etunimi. Voidaan käyttää myös sukunimiä, kuten nimissä Rantahovi ja Saloranta.

Joskus  nimeen halutaan montakin henkilönnimeä: nimeen haluttiin kolmen lapsen nimet, ja kun Katri, Mari ja Kari yhdistettiin, saatiin nimi Kamaka. Kamakan nimeäjä perustelee nimivalintaa myös näin: ”Ihmiset lähtevät lomailemaan Jamaikalle, mutta me Kamakalle. Nimi herättää hauskoja kysymyksiä: Missä päin maailmaa on Kamaka?” Nimi siis pyrkii paitsi yksilöimään paikan myös herättämään keskustelua ja kenties hilpeyttäkin.

Tärkeitä muistoja

Nimettävän paikan menneisyyteen voi liittyä jokin tapahtuma tai asia, jonka halutaan näkyvän myös paikannimessä. Paikan historiaan  liittyviä nimiä aineistossani ovat esimerkiksi  Asema, Kaskimäki, Lauttaranta, Multivieru, Risula, Talasranta, Tervamäki ja Varsansyömä. Näiden nimien taustalla on mielenkiintoisia kertomuksia, ja jotkin tapahtumat ja teot, esimerkiksi tervanpoltto, hakkuupuiden kuljetus ja järvenylitys, näkyvät selvästi  nimessä.

Usein vastaajien kertomukset olivat hyvinkin tarkkoja, kuten seuraavassa: Risula-nimi on syntynyt vastaajan mukaan viime vuosisadalla tapahtuneen piispantarkastuksen aikoihin. Piispa oli saapunut Merikarvialle, ja Riispyyn läpi kulkeva tie oli ollut niin huonossa kunnossa, että kyläläisten oli pitänyt peittää tie risuilla, jotta piispan rattaat olivat päässeet kulkemaan. – Menneisyyden tapahtumat jatkavat elämäänsä nimissä, jotka näin tallentavat kulttuurihistoriaa ja kunnioittavat vanhoja perinteitä.

Millainen mökki, sellainen nimi

Nimeämisperusteina on usein myös asumuksen ulkonäköön tai muuhun ominaisuuteen liittyvä seikka. Asumuksen ulkonäkö on vaikuttanut nimiin esimerkiksi tällaisin perustein: ”Mökki on semmoinen pieni ja harva” (Harakanpesä). ”Mökki on vanha ja vinohko, lukuisista oikaisuista huolimatta” (Villa Vino). ”Nimi on tullut tynnyrisaunan mukaan” (Tynnyri). ”Kosteusvaurioinen…” (Haisumökki).

Myös asumuksen väri voi olla nimen peruste. Villa Azzurro on tästä esimerkki. Vastaaja selittää nimeä seuraavasti: ”Oudon ja olevinaan virheellisen hirsien kuivattamistavan ja
-ajan vuoksi hirsistä piti ’asiantuntijoiden’ mukaan tulla täysin sinisiä ja koko mökin homehtua! Piruuttamme sitten nimesimme mökin Azzurroksi (sininen), joka on lempivärini!”

Ryysyrannassa

Erilaiset kulttuuriteokset ja niissä esiintyvät nimet ovat päätyneet myös vapaa-ajanasuntojen nimiin. Kalevalaisilla nimillä, joita ovat mm. Joukahainen tai Sampo, halutaan osa suomalaista kulttuurihistoriaa myös paikannimeen. Joskus nimen aines otetaan uudemmasta kulttuurista, kuten nimi Ryysyranta. Ryysyrannalla voi olla Ilmari Kiannon kirjassa ja Irwin Goodmanin laulussa negatiivinen sävy, löytyyhän sieltä laulun mukaan luteita ja täitä, mutta vastaajille sillä on kuitenkin mielekäs merkitys.

Lipettiin Onnelaan!

Vapaa-ajanasuntojen nimet noudattavat pääosin suomalaista nimeämisperinnettä, mutta erityistä on se, että suurin osa aineistoni nimistä oli muodostettu erilaisten sanaleikkien tai metaforien avulla. Nämä nimet edustavat uutta ja ilmeisen kehittyvää nimityyppiä ja ovat siksi erityisen mielenkiintoisia. Niille on yhteistä, että niiden ensisijainen tehtävä on viestittää paikasta positiivisia mielikuvia. Nimet voivat olla lähes sadunomaisia ja kertoa, että kyseessä on käyttäjilleen rakas ja henkilökohtainen paikka, jolle on haluttu antaa erikoinen ja ainutlaatuinen nimi.

Nimenannon perusteena on usein nimen taivutettu muoto: lähdetään Lipettiin ja ollaan Tipotiessä tai Tajukankaalla. Arestiksi paikkansa nimennyt vastaaja kertoi perusteluiksi seuraavaa:”Olen ammatiltani luokanopettaja. Pikkuoppilaat kyselevät syksyllä innoissaan: ’Milloin päästään arestiin?’ He eivät tiedä, onko se hyvä vai paha asia. Mekään emme tienneet mökkiä hankkiessamme, tuoko se meille iloa vai huolta. Ja missäpä ope viihtyisi vapaa-aikanaan paremmin kuin Arestissa!”

Sanaleikkeihin tai metaforiin perustuvia nimiä yhdistävä piirre on humoristisuus ja iloisuus. On ihanaa mennä Huvikumpuun, Kesäkotiin, Lepolaan tai Onnelaan.  Joskus huumori voi saada ironian sävyjä: mökillä ollaankin Orjaleirillä tai Puuhamaassa, kun nimellä halutaan viestiä loputonta puuhastelua, joka on tuttua jokaiselle mökkiläiselle. Nimi on kuitenkin annettu pilke silmäkulmassa, sillä touhuilu mökillä on kuitenkin rakasta puuhaa ja Orjaleiri voikin myöhemmin muuttua Paratiisiksi, kuten erään vastaajan mukaan oli käynyt.

Joskus nimelle voi olla monta erilaista perustetta. Norppaniemeksi nimetty paikka oli saanut nimensä, kun nykyiset omistajat olivat ensimmäistä kertaa katsomassa paikkaa, ja rantakalliolla oli kevätauringossa lepäillyt saimaannorppa. Ostajien mielestä se oli ikään kuin tervehtinyt heitä ja toivottanut heidät tervetulleeksi uuteen paikkaan. Lopullinen nimi syntyi, kun nimeäjät olivat katsoneet paikkaa kartalta ja se oli näyttänyt aivan makaavalta norpalta.

Pieni pala suomalaisuutta

Vapaa-ajanasuntojen nimet ovat värikäs katsaus paitsi suomalaiseen nimistöön myös suomalaiseen arvomaailmaan. Nimistö kertoo osaltaan arvostusten ja ihannoinnin kohteista. Nimistössä on osa suomalaisuutta.

Enemmistö aineistoni nimistä on suomenkielisiä. Nämä tavallisten ihmisten antamat nimet eivät ole joutuneet ns. kaupallisuuden kynsiin, sillä niistä ei löydy nykyään niin tyypillisiä englanninkielisiä nimiä tai lyhennenimiä. Niissä ei leikitellä isoilla ja pienillä alkukirjaimilla tai numeroilla. Ne eivät ole logoja tai brändejä, jotka edistäisivät myyntiä tai käyttöä. Niissä luotetaan suomalaisuuteen: perinteisiin ja luontoon. Nimi on muodostettu sen käyttäjien ehdoilla, sen ei ole tarkoitus olla myyvä – vaikka usein vapaa-ajanasunnon nimi voi luoda paikalle imagon, jonka joku saattaisikin haluta ostaa.

Nimellä pyritään paitsi yksilöimään paikka myös kertomaan sen ominaisuuksista ja välittämään positiivisia tunteita. Vapaa-ajanasuntojen nimet eivät ole niinkään talonnimiä, vaan nimi voi kertoa koko paikasta: sen rakennuksista, pihapiiristä ja jopa tunnelmasta. Ne edustavat uutta nimikerrostumaa, joka kasvaa koko ajan kaupunkilaistuneiden suomalaisten palatessa – edes vapaa-aikanaan – maaseudulle.

 

Kirjoittaja työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Savonlinnassa Mertalan yhtenäiskoulussa. Artikkeli perustuu hänen pro gradu  ­-tutkielmaansa  Mökille vai Aurinkorannalle? Havaintoja vapaa-ajanasuntojen nimistä, joka on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannasta (https://jykdok.linneanet.fi).




Kielikello 2/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »