Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2009

Minna Salonen

Kysyttyä

Jokioista vai Jokioisia?

Suomalaisten kuntien – nykyisten tai entisten – nimiä taivutetaan kuten paikkakuntalaiset itse niitä taivuttavat. Tuttu asia on inen-loppuisten kunnannimien monikollinen paikallissijataivutus: asutaan Askaisissa, Huittisissa tai Ikaalisissa. Ainoastaan Kaustinen taipuu yksiköllisenä: kansanmusiikkijuhlat pidetään siis Kaustisella. Myös genetiivi on näissä nimissä monikollinen: puhutaan Paraisten kävelykadusta ja Pornaisten maaseudusta, jälleen vain Kaustisen on yksiköllinen muoto.

Mutta miten on inen-loppuisten nimien partitiivimuodon laita? Sanotaanko Jokioista, Joroista ja Kiukaista vai Jokioisia, Joroisia ja Kiukaisia? Varmaa tietoa vallitsevasta käytännöstä ei ole, koska Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston tietoihin harvemmin sisältyy nimen partitiivimuotoa. Siksi päädyin seikkailemaan kuntien omilla verkkosivuilla taivutusesimerkkejä etsimässä. Näiden sivustojen perusteella Suomen inen-loppuisista kunnannimistä suurin osa taipuu partitiivissa yksikössä. Muutamaa nimeä ei tällä tavalla voinut selvittää. Google-haullakin – johon sisältyy kyllä muitakin inen-nimiä – yleisimmäksi nousivat yksikölliset partitiivimuodot vaikka monikollisiakin käytetään.

Kysyin lisäksi muutamalta länsisuomalaiselta heidän tienoidensa inen-loppuisten kuntien nimien taivutuksesta. Yksikölliset partitiivimuodot olivat heilläkin yleisimpiä, mutta vaihteluakin oli. Toisinaan myös lauseyhteys tuntui vaikuttavan muodon valintaan. Myös translatiivimuoto, esim. Mietoiseksi ~ Mietoisiksi, vaihteli, mutta yksiköllinen muoto oli yleisempi. Otokseni on kuitenkin liian pieni päätelmien tekemiseksi. inen-nimien paikallisen taivutuskäytännön selvittäminen ja pohtiminen olisikin oiva tutkimuskohde.

 Nimistönhuolto suosittaa inen-loppuisissakin nimissä noudattamaan yleissääntöä eli taivuttamaan nimiä paikkakunnan oman taivutuskäytännön mukaisesti. Näiden nimien taivutuksessa yksiköllisten ja monikollisten muotojen vaihtelua on kielenkäyttäjän kuitenkin joskus mahdoton tietää. Edellä kerrotun perusteella voi sellaisissa tapauksissa käyttää yksiköllistä partitiivimuotoa: siis Jokioista, Joroista ja Kiukaista.

Muistettava on myös monien lampi-loppuisten nimien poikkeava taivutus: nimi Kangaslampi taipuu Kangaslammin : Kangaslampia : Kangaslammilla, Rautalampi : Rautalammin : Rautalampia : Rautalammilla ja Toholampi : Toholammin : Toholampia : Toholammilla.

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa nimistönhuoltajana.




Kielikello 1/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »