Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2009

Tiina Manni-Lindqvist

Perusasiaa

Aleksis Kiven kadulta Pikku Huopalahteen

Paikannimien oikeinkirjoituksesta on olemassa vakiintuneet säännöt. Oikein kirjoitetut nimet vakiinnuttavat suositettavaa kirjoitusasua ja vähentävät nimien käyttöä hankaloittavaa vaihtelua.

viiva.gif

Yksisanaiset nimet, kuten Tuusula, Pyynikki, Päijänne, Malmi ovat ongelmattomia oikeinkirjoitukseltaan. Yleensä paikannimi kuitenkin koostuu useammasta osasta.

Tavallisin paikannimityyppimme on yhdysnimi. Se koostuu jälkiosasta eli perusosasta, joka ilmaisee paikan lajin, ja alkuosasta eli määriteosasta, joka ilmaisee jonkin ominaisuuden nimetystä paikasta: Korkeasaari, Alajärvi, Likolammenkatu, Vuosanganvaarantie. Näidenkään kirjoittamisessa ei ole ongelmaa: nimet kirjoitetaan kokonaan yhteen.

Muiden useampiosaisten paikannimien kirjoitustapa riippuu toisaalta määriteosan, toisaalta perusosan rakenteesta. Niiden kohdalla on mietittävä, yhdistetäänkö nimen osat yhdysmerkillä vai kirjoitetaanko osat erilleen sanaliitoksi.

1. Jos nimen perusosana on yksiosainen erisnimi, tarvitaan yhdysmerkkiä: Ala-Malmi, Ylä-Lappi, Uusi-Honkola, Iso-Syöte. Yhdysmerkki on tarpeen myös silloin, kun nimen perusosana on yhdysnimi ja määriteosana taipumaton sana, esim. ala, taka, keski: Keski-Pohjanmaa, Ala-Pirttimäki, Pohjois-Puistokatu. – Yhdysmerkitön kirjoitusasu on kuitenkin vakiintunut eräisiin nimiin, joiden kirjoitustapa siis on poikkeus yleisestä käytännöstä: Alahärmä, Merikarvia, Ylitornio.

2. Jos nimen perusosana on yhdysnimi ja määriteosana perusosan mukaan taipuva adjektiivi, esim. iso, pieni, pohjoinen, vanha, nimet kirjoitetaan sanaliitoksi: Pohjoinen Puistokatu (Pohjoisella Puistokadulla), Iso Roobertinkatu (Isolla Roobertinkadulla). Tähän ryhmään kuuluvat poikkeuksena nimet, joiden määritteenä on taipumaton sana pikku: Pikku Huopalahti (Pikku Huopalahdessa). Nimet kirjoitetaan sanaliitoksi myös, jos alussa on erisnimen genetiivi: Ahtialan Selkätie, Villähteen Kukkanen (järvi). Jos määriteosana on etu- ja sukunimen  muodostama tai muu sanaliitto, kirjoitetaan perusosa siitä erilleen: Aleksis Kiven katu,  Ison Villasaaren tie. Myös jos nimen alussa on kohdassa 1 käsitelty yhdysmerkillinen erisnimi, kirjoitetaan perusosa erilleen: Ala-Malmin raitti.

Nimien kirjoitustapa kertoo myös niiden lähtökohdasta. Yli-Anttilantie viittaa siihen, että on olemassa kaksi Anttilantie-nimistä tietä, joista tämä on ylempi. Jos sen sijaan kirjoitetaan Yli-Anttilan tie, tarkoitetaan Yli-Anttilan tilalle johtavaa tietä. Tätä merkityksen kahtalaisuutta ei useinkaan ole huomattu esimerkiksi osoitenimiä suunniteltaessa.

Jatkuva kirjoitusasujen horjunta aiheuttaa hämmennystä nimien käyttäjissä. Se hankaloittaa myös vaikkapa internethakuja: jos nimeä ei osaa kirjoittaa siinä mahdollisesti virheellisessä muodossa, joka tietokantoihin on tallennettu, ei haku tuota yhtään osumaa. Apua varsinkin osoitenimien kirjoitusongelmiin löytää nykyisin entistä helpommin: verkko-osoitteessa www.kotus.fi/nimistonhuolto on käsitelty esimerkiksi kadunnimien oikeinkirjoitusta, samoin hiljattain ilmestyneessä Kielitoimiston nimioppaassa.

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa nimistönhuoltajana.




Kielikello 1/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »