Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2009

Elina Majuri

Brändi ja brend – Venäjän uudissanat vertailussa

Yhteiskunnalliset murrokset heijastuvat kieleenkin. Niinpä myös Venäjän 1990-luvun dramaattiset muutokset ovat vaikuttaneet venäjän kieleen. Maailma muuttui Suomessakin 90-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Miten muutokset näkyvät venäjän ja suomen uudissanastossa?

Viiva

Kielen muutosta on verrattu lukemattomista jalanjäljistä vähitellen muodostuvaan polkuun. Metsikön läpi kulkeva oikopolku ei ole kenenkään yksittäisen henkilön tietoinen aikaansaannos, eikä se aina ole edes lyhin reitti päämäärään – aivan kuten kaikki kielessä tapahtuneet muutoksetkaan eivät aina ole rationaalisesti perusteltavissa. Nopeimmin muutoksia tapahtuu kielen sanastossa, mistä syystä juuri sanastolliset muutokset saavat yleensä osakseen kielenkäyttäjien suurimman huomion. Uusi sana ilmaantuu nimeämään uuden käsitteen tai asenteen, josta kieliyhteisö on tullut tietoiseksi. Sanomalehti on yksi kanava, jota pitkin uudet sanat leviävät kieliyhteisössä nopeasti laajalle. Tiedonvälityksen kieli vaikuttaa koko yhteisön normien ja tyylin kriteerien kehitykseen. Kielellisten valintojen välittämät asenteet ja arvostukset paitsi heijastavat myös ohjaavat ja muokkaavat lukijayhteisön maailmankuvaa.

Mistä tuntee uudissanan?

Olen tutkinut ja vertaillut venäjän ja suomen uudissanoja, jotka on poimittu 2000-luvun lehtiteksteistä. Tarkoitukseni oli selvittää sekä kielten tämänhetkisiä sananmuodostuskeinoja että sitä, miten yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt heijastuvat kieleen. Aineiston kokoamisessa nousi tärkeäksi kysymys uudissanan määrittelystä tavalla, joka mahdollistaisi luotettavan aineiston keräämisen. Uudissanojen poiminnassa päädyttiin soveltamaan venäläisen uudissanojen tutkijan N. Z. Kotjolovan määritelmää, jonka mukaan uudissana on todellisessa kielenkäytössä esiintyvä sana tai sanaliitto, joka on joko rakenteeltaan tai merkitykseltään uusi suhteessa aina erikseen määriteltävään ajanjaksoon ja kielenkäyttökontekstiin. Uudissanoista puhuttaessa on siis tehtävä selväksi, minkä konkreettisen ajanjakson uudissanoja tarkoitetaan. Käyttökontekstin muutokset, siirtymät esim. puhekielestä kirjoitettuun lehtikieleen, voidaan katsoa uudissanoiksi, vaikka ne puhekielessä olisivat jo vanhoja.

Varsinaisista uudissanoista erotetaan usein omaksi ryhmäkseen okkasionalismit eli tilapäismuodosteet, joiden merkitys on tiukasti sidottu kielenkäyttötilanteeseen ja jotka eivät leviä kieliyhteisössä laajemmalle. Uudissanan vastakohta on arkaismi eli vanhentunut sana, mutta myös uudelleen käyttöön otettua arkaismia voidaan pitää uudissanana. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäjän kielessä aktivoituivat monet (välillä vain historiallisissa yhteyksissä käytetyt) tsaarinaikaiset sanat, esimerkiksi duma (duuma palasi suomeenkin).

Perestroika ja kielellinen ilotulitus

Dramaattiset yhteiskunnalliset, poliittiset ja taloudelliset muutokset ovat tehneet uudissanoihin liittyvän tutkimuksen erityisen ajankohtaiseksi Venäjällä. Muutokset ovat heijastuneet poikkeuksellisen intensiivisenä kielen muutoksena: lainasanojen tulvana, pysyvinä pidettyjen kielellisten mallien särkymisenä ja ylikuumentuneena sananmuodostuksena.

Perestroikan aika ja Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 saivat aikaan kontrolloidusta kielenkäytöstä vapautuneissa tiedotusvälineissä ”kielellisen ilotulituksen”, kun aikaisempaa huomattavasti suurempi ja yhteiskunnalliselta taustaltaan kirjavampi joukko ihmisiä alkoi osallistua julkiseen keskusteluun puhumalla ja kirjoittamalla. Tyypillistä uuden Venäjän lehtikielenkäytölle on eri tyylilajien sekoittaminen, dialogisuus, subjektiivisuus, sanoilla leikittely, ilmaisun estottomuus ja vapaus aikaisemman persoonattoman ja standardoidun kielenkäytön sijaan. Alatyyliset, slangista peräisin olevat sanat esiintyvät ylätyylisten arkaististen, uudelleen käyttöön otettujen sanojen kanssa samoissa teksteissä.

Monet sanat ovat myös vapautuneet kommunistisen ideologian niille antamista sivumerkityksistä. Kielteisen sävyn lehtien yleiskielessä ovat kadottaneet esimerkiksi sellaiset kapitalistiseen järjestelmään liittyvät sanat kuin konkurentsija ’kilpailu’, tšastnik ’yksityisomistaja’, sobstvennik ’omistaja’ ja millioner ’miljonääri’. ’Toisinajattelijaa’ tarkoittavan dissident-sanan neuvostoaikainen pejoratiivinen eli halventava sävy on myös joidenkin tahojen käytössä muuttunut päinvastaiseksi: myönteisesti arvottavaksi. Räikein ilotulitus näyttää laantuneen 2000-luvulle tultaessa, vaikka lainasanojen ja puhekielisyyksien määrä on vieläkin huomattava.

Silmiinpistävää on myös varsinkin angloamerikkalaisten lainasanojen suuri määrä. Lyhentävä sananmuodostus ja kirjainsanat ovat neuvostoajan alkuvuosien muutosten tapaan lisääntyneet. Vallankumouksen jälkeen lyhenteitä muodostettiin tavallisimmin yhteiskuntaan, valtionhallintoon ja talouteen liittyvien käsitteiden nimistä, nykyään suuri osa lyhenteistä liittyy teknologiaan.

Onko kieli rappiolla?

Poikkeuksellisen intensiivinen kielen muutos on herättänyt keskustelua ja huolta yhtenäisen yleiskielen pirstaloitumisesta ja kielenkäytön rappeutumisesta. Venäjällä muutosvauhti on useiden tutkijoiden mukaan poikkeuksellisen voimakas, Suomessa kielenkäytön muutoksia ei ehkä kuitenkaan pidetä erityisen dramaattisina. Näkemystä, jonka mukaan kieli muuttuisi juuri nykyään erityisen nopeasti, voidaan liioitellakin. Sanomisen ja kirjoittamisen foorumien monipuolistuminen ei aiheuta vallankumousta kielen systeemissä. Suomessakin kielen variaation katsotaan pitkällä aikavälillä tarkasteltuna lisääntyneen, ja osa tutkijoista näkee suomen kielen muutoksen nopeutuneen. Yhtenäisen yleiskielen vaarantumisesta ei kuitenkaan puhuta yhtä laajasti kuin venäjän kieltä koskevassa keskustelussa.

Neologia kielitieteen haarana

Neuvostoliitossa 1960-luvulla alkunsa saanut uudissanatutkimus eli neologia muodostaa nyky-Venäjällä aktiivisesti kehittyvän kielitieteen haaran. Siihen liittyy uudissanakirjojen laatiminen (neografia). Uudissanakirjoja laaditaan muun muassa yhden vuoden kuluessa kieleen tulleista sanoista. Näihin vuosisanakirjoihin otetaan mukaan myös sellaiset sanat, jotka eivät vakiinnu kieleen eivätkä pääse muihin sanakirjoihin. Sanakirjoja laaditaan myös kymmenen vuoden tai pidemmän ajanjakson, esim. 30 vuoden aikana kieleen vakiintuneista sanoista. Selittävät neologismisanakirjat sisältävät noin kolmenkymmenen vuoden ajanjaksolla 1950–1980 kieleen vakiintuneet, yleiskieleen hyväksytyt neologismit.

Millaisia ovat 2000-luvun uudet sanat?

Se, että sana syntyy tyhjästä, siis motivoitumatta olemassa olevista aineksista, on hyvin harvinaista. Sanat lainataan, luodaan vanhoista aineksista tai kierrätetään – otetaan vanha sana käyttöön uudessa merkityksessä. Suurimmassa osassa (58 %:ssa ) aineiston suomenkielisistä uudissanoista ilmaus oli uusi yhdyssana, vaikka tarkasteluun otettiin mukaan vain suhteellisen vakiintuneet yhdyssanat. Venäjän neologismeista yhdyssanojen osuus oli noin 30 %. Yhdyssananmuodostus oli siis suomalaisessa aineistossa venäjänkieliseen verrattuna kaksi kertaa tavallisempi keino muodostaa uusi sana. Tämä selittyy kielten rakenteellisilla sananmuodostuksen eroilla. Monia suomen yhdyssanoja vastaa venäjässä pääsanasubstantiivin ja sen kanssa suvussa, luvussa ja sijassa taipuvan adjektiivin muodostama sanaliitto, esim. konsulttiyritys konsaltingovaja firma, tai rakenne, jossa määrite on pääsanan jäljessä genetiivimuodossa: eläinsuojelu zaštšita životnyh. Englannin vaikutuksesta venäjässä on yleistynyt yhdyssanatyyppi, jossa yhdysosat esiintyvät taipumattomina joko yhdysmerkin kytkeminä tai ilmankin sitä: odeždy sekond hend ’käytetyt vaatteet’, klass-ljuks ’luksusluokka’. Englannin vaikutus näkyy myös perinteiseen tapaan muodostetuissa yhdysrakenteissa portativnyj plejer ’kannettava soitin’ kliningovaja kompanija ’siivousfirma’.

Lainasanoja ja muotijohdoksia

Lainasanoja, lähinnä anglismeja, oli sekä venäjän- että suomenkielisessä aineistossa runsaasti. Venäjänkielisestä aineistosta yli puolet oli lainoja tai vierasperäisen määritteen sisältäviä yhdyssanoja. Venäjässä anglismien kirjoitustapa noudattaa vierassanan ääntämistapaa, esim. brend (engl. brand). Suomessa tällaisen substantiivin loppuun lisätään yleensä vielä loppu-i: brändi. Suomeen omaksuttuja lainasanoja ja englanninkielisistä sanaliitoista muodostettuja kirjainsanoja esiintyi runsaasti yhdyssanojen määriteosina varsinkin tekniikkaan liittyvissä sanoissa.

Johdoksista produktiivisia ryhmiä olivat suomessa (u)us, (y)ys -loppuiset, substantiivikantaiset ominaisuudennimet: tapayrittäjyys, äijyys, rumpalius, tähteys ja ttA-supistumaverbit: kotouttaa, mesettää, fanittaa ja roolittaa. Venäjän prefikseistä aikasuhteita (post-, posle-), hajottamista (de-, raz-) vastustamista (anti-, kontra-), valheellisuutta ja näennäisyyttä (psevdo-, kvazi-) ja erittäin suurta intensiteettiä tai määrää (giper-, ultra-, sverh-), vajautta (nedo-) tai puuttumista (bez-) ilmaisevat prefiksit ovat nykykielenkäytössä useiden tutkijoiden mukaan erittäin produktiivisia. Liike-elämään liittyviä uusia johdoksia ovat esimerkiksi psevdoinnovatsija ’valeinnovaatio’ tai kvazibiznes ’näennäisbisnes’.

Ajankohtaisista avainsanoista johdetaan venäjässä suuria sanapesyeitä. Yksi edelleen ajankohtainen avainsana on demokratsija ’demokratia’. Tässä joitakin esimerkkejä sen tuottamista, tyylilajiltaan vaihtelevista johdoksista:

antidemokrat ’demokratian vastustaja’, lžedemokratsija ’valedemokratia’, ultrademokratsija ’äärimuoto demokratiasta’, demokratka, demokratessa ’naispuolinen demokraatti’, dermokratsija (< dermo, ’paska’ + (demo)kratsija) ’paskakratia’, demonokratsija (< demon, demoni + o + (demo)kratsija) ’demonikratia’, DemRossija demokratitšeskaja Rossija ’demokraattinen Venäjä’, demrossy (< dem(o) + rossy ) ’venäläiset demokraatit’.

Yhtäläisyyksiä ja eroja lehtikielen muutoksessa

Lehtikielenkäytön vapautuneisuus ja variaatio on lisääntynyt sekä Venäjällä että Suomessa. Yhteistä on englannin kielen vaikutuksen, puhekielen aineksien ja lyhenteiden määrän kasvu. Molemmilla kielialueilla syntyy runsaasti talouteen, tekniikkaan ja terveyteen sekä hyvinvointiin liittyviä uusia sanoja, ja hyvin usein sanat lainataan suoraan englannista. Erityisen vilkasta lainaaminen on tekniikan alalla. Suomenkielisessä aineistossa vapaa-aikaan ja luonnonsuojeluun liittyvät teemat nousivat esiin, venäjänkielisessä aineistossa niiden osuus oli merkittävästi pienempi.

Jännite purismin ja suvaitsevaisuuden, avoimuuden ja torjuvuuden välillä näkyy sekä venäjän että suomen yleiskieltä koskevassa lainasanoihin ja puhekielen aineksiin liittyvässä keskustelussa. Avoimempi asenne lainasanoihin voi olla tyypillisempää suuren kielialueen edustajille, torjuva pienen. Suomessa on Agricolan ajoista lähtien vallinnut vahva omakielisen terminologian luomisen ja tietoisen sanaston kehittämisen perinne. Lainasanoihin suhtaudutaan silti suvaitsevasti: niiden lisääntyminen nähdään kielen luonnollisena joustamisena ja taipumisena kansainvälistyvässä maailmassa. Toisaalta hyvän uuden sanan kriteereinä pidetään ymmärrettävyyttä sekä ääntämisen, kirjoittamisen ja taivuttamisen helppoutta.

Myös venäläiset lingvistit näkevät avoimuuden vieraille vaikutteille osoituksena kielen joustavuudesta ja elinkelpoisuudesta. Venäjän lehtikielessä lainasanoja suositaan ”sivistyneenä” ja kirjakielisenä vastapainona puhekielisyyksille ja alatyylisyyksille. Toisaalta kysytään, missä määrin lukijat oikeastaan ymmärtävät kaikki tieteelliseltä kalskahtavat anglismit.

Niilläkin sanoilla, jotka eivät koskaan ehdi yleiskielen sanakirjaan, on kulttuurihistoriallinen merkityksensä kadonneen ajan verbaalisina muistomerkkeinä. Uudissanakirjoilla olisi myös Suomessa paikkansa yleissanakirjojen rinnalla – uudissanakirjaan voitaisiin ottaa mukaan myös nopeasti vanhenevia sanoja ja yksilöllisiä sanainnovaatioita. Päiväperhot (eli kielessä vain hetken viivähtävät sanat) ja erilaiset tilapäismuodosteet ovat olennainen osa sitä lisääntynyttä kielen variaatiota, josta sekä suomen että venäjän lehtikielenkäyttöä tarkasteltaessa on viime aikoina puhuttu.

 

Artikkeli perustuu kirjoittajan pro gradu -tutkielmaan Neologismit 2000-luvun suomen ja venäjän yleiskielessä (Tampereen yliopisto, kieli- ja käännöstieteiden laitos 2008). Gradutyön aineisto sisältää vuonna 2007 ilmestyneistä lehtiteksteistä koostuvasta korpuksesta sanastetut 364 suomen- ja 166 venäjänkielistä neologismia eli uudismuodostetta. Aineistokorpuksen muodostavat venäläisistä ja suomalaisista sekä valtakunnallisista että paikallisista sanoma- ja aikakauslehdistä kerätyt 687 artikkelia.




Kielikello 1/2009
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »