Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2008

Raija Moilanen

Uudissana

Passiivitalo

Kaikkihan me tiedämme suurin piirtein, mitä tehdään monitoimitalossa, urheilutalossa ja palvelutalossa tai minkälainen on luhtitalo tai ketjutalo. Mutta mikä on passiivitalo?

Passiivitalo on suora käännös englanninkielisestä sanasta passive house. Talon nimitys ei perustu siihen, mitä talossa tehdään tai minkä näköinen talo on, vaan siihen, miten talon rakentamisessa ja käytössä säästetään energiaa, rahaa ja ympäristöä. Talo on siis ”energiatehokas” (tai ”energiaviisas”).

Passiivitalon määritelmistä on Euroopassa jonkinlainen yhteisymmärrys, mutta määritelmät ovat erilaiset Euroopan eri alueilla, koska sääolot eivät ole samanlaiset.

Valtion teknillinen tutkimuskeskus on määritellyt, millaista taloa saa meillä nimittää passiivitaloksi. Vaatimukset koskevat lämmitysenergian kulutusta vuodessa, ilmanvuotolukuja, ovien ja ikkunoiden lämmönläpäisykertoimia ja ilmanvaihtojärjestelmän vuosihyötysuhdetta.

Passiivitalossa lämmitysenergian kulutus on tavallista pienempi, ja tarvittava lämpöenergia saadaan aurinkoenergiasta (aurinkokeräimet, ikkunat, varaavat rakenteet) sekä pääosin sisäisistä lämmönlähteistä (valaistus, laitteet, koneet, ihmiset). Passiivitalossa ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää (voi olla pienitehoinen varalämmitysjärjestelmä), vaan lämmönjakelu hoidetaan ilmanvaihtolaitteiston avulla. Lisäksi rakennuksen on oltava hyvin eristetty ja tiivis.

Passiivitalon lisäksi muita energiaa tehokkaasti käyttäviä taloja ovat matalaenergiatalo (engl. low energy house), nollaenergiatalo (zero energy house) ja plusenergiatalo (plus energy house).

Matalaenergiatalon määritelmä on Euroopassa kutakuinkin vakiintunut. Matalaenergiatalossa lämmitysenergian tarve on noin puolet normitalon (talon lämmöneristys on toteutettu Suomen rakentamismääräyskokoelman vähimmäisvaatimusten mukaan) lämmitykseen tarvittavan energian tarpeesta. Näin vähään energiantarpeeseen päästään parantamalla eristystä ja rakentamalla ilmanvaihtojärjestelmä, jossa on tehokas lämmöntalteenotto.

Nollaenergiatalolle ja plusenergiatalolle ei ole vakiintuneita määritelmiä. Kummassakin talotyypissä perusajatuksena on, että ne tuottavat uusiutuvaa energiaa. Nollaenergiatalon pitäisi tuottaa energiaa yhtä paljon kuin se kuluttaa muuta energiaa (Suomessa määrittely tehdään energian kokonaiskulutuksen perusteella), plusenergiatalo taas tuottaa energiaa yli oman tarpeen.




Kielikello 4/2008
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »