Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2008

Minna Haapanen

Viherpesu, pelittää ja fajita – uudistunut Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskieltä kuvaava ohjeistava sanakirja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2004. Koska kielen ja sen sanaston kehitys on jatkuvaa, on sanakirjaa aika ajoin uudistettava. Millaisia uudistuksia sisältyy uusimpaan versioon?


Kielitoimiston sanakirja on 2000-luvulla ilmestynyt jo sähköisenä (2004) ja painettuna (2006). Sanakirja ei kuitenkaan ole koskaan valmis, vaan sitä on aika ajoin uudistettava. Kun Kielitoimiston sanakirjan toisen sähköisen version julkaisemista alettiin suunnitella, oli aikomuksena vain saattaa sähköinen versio yhtä ajantasaiseksi kuin painettu. Koska toimituksessa kuitenkin kirjoitetaan jatkuvasti uusia sana-artikkeleita, niitä ehti kertyä ennen julkaisua melkoinen määrä, ja ne päätettiin ottaa mukaan uuteen versioon. Lisäksi toimitus laati vuonna 2007 Kielikellon ruoka-alan teemanumeroon (1/2007) laajan ruokasanaston, josta on otettu paljon uusia sanoja myös sanakirjaan. Siihen on lisätty monien muidenkin alojen ja aihepiirien uusia sanoja, joista näkyy, mikä on ollut ajankohtaista viime vuosina.

Sähköiseen versioon kuuluu erillisenä osana Asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa Suomen paikannimien taivutuksesta. Uuteen versioon on tehty vuosina 2005–2007 tapahtuneiden kuntaliitosten aiheuttamat muutokset – mm. se, että Toijala ja Viiala ovat yhdistyneet uudeksi Akaan kaupungiksi. Hakemistosta voi myös tarkistaa nimien taivutuksen: ollaan Akaassa, mennään Akaaseen.

Tekniikkaa, energiaa, luonnonvaroja

Jatkuvasti kehittyvä tekniikka tuo aina omat uutuutensa sanastoon. Kun Suomessa otettiin käyttöön digitaaliset tv-lähetykset, tulivat tutuiksi niin antenniverkot kuin scart-liittimetkin. Myös maksutelevision käyttö ja kotiteatterit ovat yleistyneet, samoin kuin valtaisat skriinit, joilta voi suurellakin joukolla katsoa vaikkapa urheilukisoja tai elokuvia.

Jo jonkin aikaa olemme voineet käyttää hyödyksemme matkapuhelimen pikavalintanäppäimiä ja värinähälytystä, mutta nyt puhelimessa voi olla myös paikannusta helpottava GPS-paikannin ja perille löytämisessä auttava navigointilaite.

Ilmastonmuutos on noussut tärkeäksi puheenaiheeksi. Sen myötä puhutaan entistäkin enemmän myös energian tuottamisesta ja säästämisestä sekä kierrätyksestä. Keskustelua ovat herättäneet lauhdevoimalat ja lauhdelämpö, kylmäenergia ja kaukojäähdytys sekä pienloistelamput ja energiansäästölamput. Nestekartonki on puolestaan tullut tutuksi kierrätettäessä.

Luonnonvaroihin suhtautumisesta kertovat toisaalta myös seuraavanlaiset uudet sanakirja-artikkelit:

biopiratismi (kehitysmaiden) luonnonvarojen ja elämänmuotojen korvaukseton patentointi ja kaupallinen hyödyntäminen.

viherpesu iron. vain näennäisesti ympäristöä säästävästä t. saastuttamattomasta toiminnasta. Yhtiön ympäristöongelmien hoito oli pelkkää viherpesua.

Lääketiedettä ja ravintotietoutta

Lehdistä olemme voineet lukea koronaviruksen, noroviruksen ja helikobakteerin aiheuttamista sairauksista. Lääketiede onkin yksi ihmisiä eniten kiinnostavista erikoisaloista, ja sen sanastoa käytetään paljon myös yleiskielisissä yhteyksissä.

Sanakirjan uusia lääketieteeseen liittyviä sanoja ovat esimerkiksi nenäsumute, oraalineste (suun kautta annettava nestemäinen lääke), hoitosukka, ibuprofeeni ja ketoprofeeni, samoin happiviikset, vauvarokko, narkolepsia, hoitotiivistelmä, aikuisneuvola ja väestövastuulääkäri.

Laihduttaminen ja terveelliset ruokatottumukset ovat saaneet yhä enemmän näkyvyyttä muun muassa televisiossa. Sanakirjaan ovat päässeet esimerkiksi painoindeksi, glykemiaindeksi, ravitsemussuositus, lautasmalli ja transrasvahappo.

Vuonna 2007 ilmestyneen ruoka-alan Kielikellon sanasto-osaan koottiin runsaasti sekä uusia että vanhoja vierasperäisiä ruokasanoja. Näistä ovat sanakirjassa uusina mukana muun muassa etnisistä ravintoloista tutut herkut falafel (uppopaistettu kasvispulla), fajita (täytetty lämmin tortilla) ja tandoori (saviuunissa paistettu ruokalaji), monipuolistuneeseen välipalakulttuuriin liittyvät bageli (tai bagel, täytetty rinkeli), wrap (tai vrappi tai vräppi,tortilla- tai leipärulla), smoothie (sakea hedelmä-[maito]juoma) sekä jälkiruokasanat brownie (levymäinen suklaakakku), pannacotta (kermahyytelö tai -vanukas), stollen (saksalainen joululeivonnainen), crème brûlée (paahtovanukas) ja crème caramel (karamellivanukas). Toki sanakirjassa on paljon myös ihan suomenkielisiä ruokaan liittyviä uusia hakusanoja, esimerkiksi sormisuola, raakaruokosokeri, viininlehtikääryle, merenelävä ja noutoruoka.

Muotia ja muita ilmiöitä

Muoti on aina ajankohtaista, joten siihen liittyvää sanastoa tulee jatkuvasti sanakirjaankin. Uusia vaatemuotiin liittyviä sanoja ovat frilla (koristeröyhelö vaatteessa), lantiomallinen (ylä- tai alareunasta lantiolle ulottuva), hipsterit (lantiomalliset [pienilahkeiset] alushousut), napakoru ja hammaskoru. Muita muodikkaita ilmiöitä ovat viime vuosina olleet muun muassa etkot (vrt. jatkot) sekä (mm. entisiin teollisuusrakennuksiin rakennettavat avarat ja korkeat) loft-asunnot, kävelypalaverit, päiväkylpylät, virkistysuimalat, tiiviskurssit, verkko-opetus ja äijähuumori. Myös muodikas retroilu on päätynyt sanakirjaan.

Kaikenlaiset yhteiskunnan ilmiöt heijastuvat sanastoon. Yhteiskunta itse voi olla ubiikki (tietotekniikka on kaikkialla läsnä), informaatio taktiilia (kosketukseen perustuvaa) ja ilmasto äärevä (ääripäät poikkeavat jyrkästi toisistaan). Yritykset määrittelevät yhteiskuntavastuunsa, pelkäävät yrityskaappauksia, arvioivat työsuorituksia vertaisarvioinnilla ja saattavat maksaa mieslisiä. Talouselämää värittävät varjotalous, markkinakuri ja toisinaan moraalikatokin.

Ihmisiä voidaan tunnistaa etätunnistuksella ja tarkkailla videovalvonnan avulla. Heille voidaan tehdä henkilöntarkastus (tutkitaan vaatteet ja laukut) tai jopa henkilönkatsastus (tutkitaan rikoksesta epäillyn ruumis, otetaan näyte tms.). Vapaa-aikana ihmisille on tarjolla valonäytelmiä ja aikuisviihdettä, ja työelämässä palkkakuilu, työpaikkaväkivalta ja paskatyö voivat ahdistaa.

Vanhaa ja uutta

Uusien sanojen lisäksi sanakirjaan lisätään joskus myös vanhoja sanoja. Vuosina 1951–61 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa oli mukana sana roti.

roti4 kans. kangen alle väännettäessä tueksi pantu kivi, kapula tms.

Sama sana on nyt ensimmäistä kertaa Kielitoimiston sanakirjassa, mutta kovin erilaisessa, arkikielisessä merkityksessä.

roti (vain eräissä sijamuodoissa) ark. kuri, järjestys, kohtuus, järki, raja tms. Tähän pitää saada joku roti! Siinä touhussa ei ollut mitään rotia. Panna asiat rotiin.

Sanakirjaan pääsevät hakusanat eivät aina nimeä uutta, sanakirjassa aiemmin mainitsematonta ilmiötä. Jo aiemmissa versioissa mukana olleet sanat voivat saada rinnalleen toisen sanan (synonyymin). Benchmarking-sanan rinnalle on nyt lisätty suomenkielinen vastine vertailukehittäminen ja suomalaisen verkkovierailun rinnalle vieraskielinen roaming.

Tällaisia rinnakkaisia sanoja otetaan mukaan esimerkiksi silloin, kun vierassanalle ehdotetaan tai sen rinnalla on jo alettu käyttää suomalaista vastinetta tai kun suomalaisen sanan rinnalla käytetty vieraskielinen vastine jää itsepintaisesti käyttöön suomalaisen rinnalle.

Arkisempia tulokkaita ja tyylilajien muutoksia

Yleiskielen ja erikoiskielten sanojen lisäksi sanakirjassa on siis myös jonkin verran arkikielen, murteiden ja slanginkin sanoja. Tällä kertaa monet mukaan otetuista uusista verbeistä ovat joko arkisia tai slangisanoja: pelittää (toimia), rulettaa (mm. olla paras), feikata (esittää, teeskennellä) ja häröillä (kuljeskella tai sekoilla yms.). Arkiseen kielenkäyttöön kuuluvat myös sellaiset sanat kuin ege (euro), ihku (ihana), spämmi (roskaposti) ja härdelli (hässäkkä).

Kielitoimiston sanakirjan joihinkin sana-artikkeleihin on hakusanan tai sen jonkin merkityksen kohdalle merkitty tyylilaji eli se, onko kyseinen ilmaus arkinen, murteellinen, ylätyylinen, vanhentunut, leikillinen, halventava tai jopa alatyylinen. Tällaiset tyylilajimerkinnät voivat ajan myötä muuttua. Arkisuutta ilmaiseva ark.-lyhenne on poistettu uusimmassa sanakirjaversiossa muun muassa sanoista kyltti, konkari, narikka, pärjätä, jumpata ja liftata. Sanan vanhentuneisuudesta kertova vanh.-lyhenne on puolestaan lisätty esimerkiksi sanoihin ruumiinharjoitus, asemosana (pronominin suomenkielinen vastine), jakomielitauti, metsästyslippu, käsivälitteinen ja pankkivaltuusmies.

Uusia merkityksiä ja sanontoja

Sanakirjan sisältö ei laajene ainoastaan uusia sanoja vaan myös uusia merkityksiä lisäämällä. Sanalle on voinut tulla entistä laajempaa, kuvallista käyttöä, kuten seuraavissa:

kliininen38 lääk. käytännölliseen lääkärintyöhön t. potilaiden hoitoon kuuluva. Kliininen tutkimus. Kliininen fysiologia.

Kuv. (tunnelmaltaan t. suhtautumistavaltaan) kylmä, kalsea, epäkodikas; etäinen, analyyttinen. raapaiseminen. Raapaisun jälki. Tulitikun raapaisu.

Kuv. Esitys jäi pintapuoliseksi raapaisuksi.

Sanat ovat voineet saada myös kokonaan uusia merkityksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavien artikkelien toiset merkitysryhmät.

gastronomia12
1. hyvien ruokien tuntemus, valmistus ja nauttiminen.
2. jnk alueen ruokakulttuurista. Ranskalainen, kreikkalainen gastronomia.

lämmitellä67*C < lämmittää.
1. Lämmitellä käsiään. Mennä sisälle lämmittelemään saamaan itsensä lämpimäksi.
2. ark. toimia, esiintyä jkn lämmittelybändinä. Pääsi lämmittelemään kansainvälistä huippubändiä.

maastouttaa53*C
1. vars. sot. sopeuttaa, naamioida t. kätkeä maastoon. Hyvin maastoutetut puolustusasemat.
2. kuv. soveltaa käytäntöön. Yritys maastouttaa uudistettuja arvojaan. Tietotekniikan maastouttaminen toimistoihin.

Myös uusia sanontoja voidaan lisätä vanhoihinkin sana-artikkeleihin. Esimerkiksi tyrä-artikkelissa kerrotaan, että jos tekee jotain niin että tyrät rytkyvät, asian tekee kovalla voimalla, raivokkaasti, kiireellä tms.

Uusia ohjeita ja suosituksia

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas julkaistiin syksyllä 2007, kun sanakirjan uutta versiota viimeisteltiin. Oppaassa on muun muassa väljennetty joitakin aiempia oikeinkirjoitusohjeita, mikä pitää ottaa huomioon myös sanakirjassa. Uuteen sanakirjaversioon tehtiin niin paljon näiden ohjeiden mukaisia muutoksia kuin tiukassa aikataulussa ehdittiin, mutta seuraavaankin versioon jäi vielä muutettavaa.

Uusien ohjeiden mukaisesti voidaan nykyään kirjoittaa sekä alaspäin että alas päin, sekä samanaikainen että saman aikainen, sekä bigband että big band, sekä all stars -joukkue että all-stars-joukkue, sekä HIV-infektio että hiv-infektio ja sekä internet että Internet.

Sanakirjaan on tehty myös joitakin varsinaisten suositusten muutoksia. Suositus on lisätty esimerkiksi seuraaviin sana-artikkeleihin:

brokkoli6 paremmin: parsakaali.

couscous5 ruok. paremmin: kuskus.

silmänpainetauti paremmin: glaukooma.

lähipuhelu paremmin: paikallispuhelu.

Sanojen vaihteleva tie sanakirjaan

Uusi sana voi päätyä hyvinkin nopeasti sanakirjaan, mutta toisinaan sanan vakiintumista ja yleistymistä tarkkaillaan pitempäänkin ennen mukaanottoa. Sanat ovat niin sanotusti odotushuoneessa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on jatkuvasti päivitettävä sanastotietokanta, jota käytetään Kielitoimiston sanakirjan aineistona. Arkistoon poimitaan vuosittain tuhansia sanoja konteksteineen ja lähdetietoineen. Suurinta osaa poimituista sanoista ei kuitenkaan koskaan lisätä sanakirjaan, vaan aineistoa käytetään muun tutkimuksen ja kielenhuollon tarpeisiin.

Jotkut sanat otetaan sanakirjaan vasta vuosia sen jälkeen, kun ne on poimittu sanastotietokantaan. Salarakas kirjattiin tietokantaan ensimmäisen kerran jo vuonna 2004, mutta vasta nyt se on mukana sanakirjassa; se jäi elämään lehtien sivuille, vaikka se vaikutti ensin vain tilapäiseltä ilmaukselta. Nopeammin sanakirjaan otettiin sen sijaan esimerkiksi rekisteröintitodistus. Kun se korvasi virallisesti vanhan rekisteriotteen, se pääsi heti sanakirjaan. Rekisteriotekin säilyi sanakirjassa, mennyttä aikaa kuvaamassa.

Odotushuoneeseen on jälleen kertynyt monia sanakirjaan lisäämistä odottavia sanoja. Säilyykö pissis yleisessä kielenkäytössä vielä seuraavaan sanakirjaversioon asti? Leviääkö korvamato (musiikin soiminen päässä) niin yleisesti ihmisten tietouteen, että se on otettava sanakirjaan? Yleistyvätkö talviterassit leutojen talvien myötä?

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimitussihteeri.

Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskieltä kuvaava ohjeistava sanakirja, Suomen kielen perussanakirjan (painettuna 1990–94, CD-Perussanakirja 1997) seuraaja. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran sähköisenä versiona vuonna 2004 (Kielikello 4/2004, ks. Lue myös ), ja kaksi vuotta myöhemmin se ilmestyi kolmiosaisena painettuna kirjana. Tänä vuonna ilmestyneessä uudessa, päivitetyssä sähköisessä versiossa on yli 1 000 hakusanaa enemmän kuin ensimmäisessä sähköisessä versiossa, ja lisäksi noin 4 000 vanhaa artikkelia on ajantasaistettu. Vuonna 2006 ilmestyneeseen painettuun Kielitoimiston sanakirjaan verrattuna uudessa sähköisessä versiossa on runsaat 600 uutta sana-artikkelia.

Sanakirjan uusia kukkia

Varjolilja

Varjolilja on ainoa uuteen sanakirjaan lisätty varsinainen kukkiva kasvi, mutta muitakin kukkia on päässyt mukaan. Oluen pinnalle kaadettaessa syntyvää vaahtokerrosta voidaan nimittää vaahtokukaksi ja sinilevän, siitepölyn tms. esiintymää veden pinnalla vedenkukaksi.

Tahtotila

Kielikellossa 1/2008 pohditaan, mikä kielessä ärsyttää. Ärsyttävien sanojen joukkoon on päässyt yritysjohtajien, poliitikkojen, urheiluselostajien ja muiden vaikuttajien viljelemä tahtotila. Kielitoimiston sanakirja selittää sen merkitsevän (pitkäkestoista) tahtoa tai pyrkimystä, ja sanakirjan suosituksen mukaan tahtotila-sanan sijaan olisi monesti parempi käyttää sanoja tahto, halu tai pyrkimys. Ilmaus tahtotila voi olla kuitenkin paikallaan, kun halutaan korostaa esimerkiksi yrityksen pitkäkestoista sitoutuneisuutta jonkin tavoitteen saavuttamiseksi – kun pelkkä tahto ei riitä.

Leena Joki



Kielikello 3/2008
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kielitoimiston sanakirja (Vapaasti luettavissa)

”Tätä ärsyttävämpää ei ole! Hyi!” (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »