Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2008

Thomas Baltscheffsky

Sanastokeskus TSK on termien asiantuntija

Sanastokeskus TSK, entinen Tekniikan Sanastokeskus, on vuodesta 1974 toiminut sanastotyön ja erikoisalojen termien asiantuntijana Suomessa. Sanastokeskus TSK tuottaa etupäässä suomen- ja ruotsinkielisiä sanastoja eri aloilta ja tarjoaa sanastotyön asiantuntijapalveluja.

Sanastokeskus TSK on monille Kielikellon lukijoille tuttu yhteistyökumppani ja yleisönpalvelija. TSK:n uutena johtajana aloitti vuoden 2008 alusta kauppatieteiden maisteri Thomas Baltscheffsky.

Mikä on suhteesi sanastotyöhön, eli miksi sinusta tuli TSK:n johtaja?

 Olen toiminut työurani aikana lähes aina kielellisten haasteiden parissa, teollisuudessa, palvelualalla ja kansainvälisesti. Ymmärrän ja arvostan sanastotyötä ja olen tullut kehittämään toimintaa edelleen.

Miksi sanastotyö on tärkeää?

Kielen tärkeys on kiistaton, ja sanastotyö on kielelle eräänlaista kehitys- ja ylläpitotoimintaa, jota ilman viestintä jää puutteelliseksi.

Perinteisesti TSK on ollut mukana kehittämässä teknisen alan erikoiskieltä. Nykyisin palvelemme lähes kaikkia, sillä eri alojen huima kehitysvauhti synnyttää jatkuvasti uusia kielellisiä haasteita, ensin eri tiedehaarojen erikoisasiantuntijoille ja vähitellen myös tavallisille kuluttajille. Sanastotyön avulla pystymme selvittämään ja määrittelemään käsitteitä niin, että kieli pysyy ajan muuttuessa täsmällisenä välineenä. Sanastotyön avulla kielenkäyttö vakiintuu ja väärinymmärrysten todennäköisyys viestinnässä vähenee.

Keitä Sanastokeskus TSK palvelee? Millaisia palveluita tarjoatte?

Sanastokeskus TSK on yhdistys ja palvelee yleishyödylliseltä pohjalta kaikkia kansalaisia. Ylläpidämme ja levitämme sanastotyön asiantuntemusta esimerkiksi vapaasti käytettävien verkkosivujemme (www.tsk.fi) ja julkisen termipankkimme TEPAn avulla. Termipankissamme käy noin tuhat käyttäjää päivässä. Palvelemme sekä organisaatioita että yksityishenkilöitä kuten kääntäjiä ja dokumentoinnista vastaavia.

Eri organisaatiot tarvitsevat sanastotyön tuomaa sisäistä järjestystä, jonka varassa organisaatiot toimivat, kun ihmiset ja tietojärjestelmät kommunikoivat keskenään. Erikoistermien ymmärrystä tarvitaan myös arkielämässä, esimerkiksi tietotekniikka-, tele-, pankki-, terveys- ja muiden palvelujen hyödyntämisessä.

Julkaisemme sanastotyötä esittelevää Terminfo-lehteä ja ylläpidämme termipalvelua myös puhelimitse. Osallistumme kansainvälisesti mm. sanastotyön standardoimiseen.
Käytännössä tarjoamme esimerkiksi terminologista asiantuntemusta sanastoprojekteissa tai räätälöityjä projekteja, termipankkipalvelua ja koulutusta. Hyödynnämme tähän työhön kehitettyjä standardoituja ja tehokkaita menetelmiä.

Millaisia taitoja sanastotyössä tarvitaan?

Sanastotyö ei ole kovin ihmeellistä mutta vaatii hyvää kielitajua ja -taitoa sekä kykyä perehtyä erilaisiin erikoisaloihin. Taito toimia yhdessä asiantuntijaryhmien kanssa on tärkeää, samoin tietotekniikan hallinta, sillä tehokas työnteko edellyttää tietojenkäsittelyä, järjestelmällisyyttä ja laatutietoisuutta. Sanastotyötä aloitettaessa kannattaa tutustua terminologisen sanastotyön periaatteisiin ja suunnitella tehtävän rajaus, toteutustapa ja aikataulu. Terminologien asiantuntemusta kannattaa hyödyntää projektin suunnittelussa ja koordinoinnissa, jotta säästettäisiin voimavaroja.

Miten kokemuksesi mukaan termisuositukset on otettu vastaan?

Usein suositukset ovat tervetulleita, niitä kaivataan. Julkaistuista sanastoista saamme melko vähän palautetta lausuntokierrosten jälkeen. Paras palaute on, kun kielenkäyttöön esim. kirjallisuudessa vakiintuvat käsitteet, joiden laadintaan olemme myötävaikuttaneet.

Onko sanastotyön luonteessa ehkä tapahtunut joitain muutoksia vuosien varrella?

Sähköisten julkaisujen tarve on painettujen sanastojen ohella jatkuvasti lisääntynyt. On tärkeää, että sanastotyössä käytettävät ohjelmistot toimivat erilaisissa tilanteissa ja tukevat työntekoa. Tulevaisuudessa käsitetiedon hyödyntäminen erilaisissa tietojärjestelmissä ja tietoverkon palveluissa todennäköisesti lisääntyy edelleen. Sanastotyön kohderyhmä laajentuu eritoten tietotekniikan alalla.

Mikä on suomen kielen asema termityössä: tehdäänkö sanastoja, joissa ei ole suomenkielisiä vastineita?

Silloin kun kyse on toimialakohtaisista hankkeista, suomen kieli on lähes poikkeuksetta mukana – sanastotyön aloittamisen syynä on usein nimenomaan tarve edistää ja vakiinnuttaa suomenkielistä termistöä. Tietyn asiakasorganisaation käyttöön saatetaan kuitenkin tehdä sanasto, jossa suomen kieli ei ole mukana.

Tuleeko mieleesi sellaisia aloja, joilla tarvittaisiin termityötä nykyistä enemmän?

Puutteita on monella alalla. Erityisesti lainsäädäntötyö hyötyisi paljon sanastotyöstä. Muita termityötä tarvitsevia aloja ovat esimerkiksi tietotekniikka ja kuluttajapalvelut.

Millaisia uusia sanastohankkeita on vireillä – voiko niistä jo kertoa?

Sanastohankkeita on moninaisia vireillä, yleishyödyllisiä ja räätälöityjä asiakaskohtaisia hankkeita. Vireillä on termityötä pankkimaailmalle, terveysalalle, rakennusalalle ym. Kehitämme myös työtämme nopeuttavia menetelmiä, joissa hyödynnetään mm. olemassa olevia standardimuotoisia sanastoja.

Millaiset ovat TSK:n ja termityön tulevaisuudennäkymät?

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että sanasto- ja termityön hyödyt huomataan entistä paremmin. Kysyntä on kasvussa ja toimintamme laajenee.

Millainen on oma suhteesi kieleen: äidinkieleen ja muihin kieliin?

Suhteeni kieliä kohtaan on yleensä käytännönläheinen. Kunnioitan kielten perustana olevaa perinnettä ja kielen tehokkuutta välineenä. Omat ja vieraat kielet heijastavat ihmisten ajattelua kautta aikojen, ja kielten parissa työskennellessä oppii aina uutta.

Kysymykset laatinut Sari Maamies

Koko kansan set top box

Sanastokeskus TSK:n koordinoimissa Tietotekniikan termitalkoissa mietittiin alkuvuonna 2001, mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine englannin termille set top box. Kyse oli laitteesta, jonka avulla analogisella tv-vastaanottimella olisi mahdollista ottaa vastaan lähetyksiä, jotka vaativat signaalin muuntamista, koodauksen purkamista tai kaksisuuntaista tiedonsiirtoa. Termin tarve oli ilmeinen, sillä sitä kyseltiin niin Kielitoimistosta kuin TSK:stakin. Sanastokeskuksessa oli keksitty ehdotus tv-sovitin. Lisäksi esitettiin, että sellaista tv-sovitinta, jota tarvitaan digitaalisten tv-lähetysten katselemiseen, voitaisiin kutsua digisovittimeksi. Lausuntokierroksen jälkeen nämä ehdotuksen lisättiin Tietotekniikan termitalkoiden suositusten joukkoon (www.tsk.fi/termitalkoot), ja viimeistään vuonna 2007 jokainen suomalainen TV:n omistaja oli oppinut termin (tai sen arkikielisen muodon digiboksi) ja ainakin suurin piirtein myös sen merkityksen.



Hämärä sijoitushorisontti?

Vipurahasto
, sijoitushorisontti, todellinen vuosituotto, aktiivinen riski, lähipiirin palkkio-osuus, riskiprofiili, SEPA-kortti, e-lasku, verkkolasku… Tällaisia termejä kohtaa yhä useammin pankkien esitteissä ja lehtien taloussivuilla. Termejä selitteineen on koottu TSK:n koordinoimaan Pankki- ja rahoitussanastoon, joka on vapaasti käytettävissä sanastokeskuksen verkkosivuilla. Sanaston suositukset ovat syntyneet sanastokeskuksen sekä useiden pankki- ja rahoitusalan asiantuntijoiden yhteistyönä.



Kielikello 3/2008
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »