Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2008

Riitta Eronen

Kysyttyä

Aakkosnimet eli tavausaakkoset

Kysymys: Puhelimessa joudutaan joskus selventämään, miten jokin sana tai nimi kirjoitetaan. Tällöin luetellaan sanat kirjain kirjaimelta, ja kirjainten selventämiseksi käytetään vielä niillä alkavia nimiä tai muita sanoja (esim. ”bee niin kuin Bertta” tai vain ”Bertta”). Mitä nimiä virallisesti pitäisi käyttää?

Vastaus: Kyseessä ovat aakkosnimet eli tavausaakkoset. Niiden muut nimitykset puhelin-, radio-, poliisi- ja sotilasaakkoset kertovat, minkälaisiin viestintätarpeisiin niitä on käytetty ja käytetään yhä. Ne ovat tarpeen, kun sanellaan kirjain kirjaimelta, miten jokin nimi, sana tai koodi kirjoitetaan. Mitään ”virallista” kielenhuollon ohjetta ei ole olemassa, mutta suomenkielisiksi tavausaakkosiksi ovat käytännössä vakiintuneet luettelossa esitetyt nimet ja sanat. Yhtä hyvin voi käyttää muitakin (esim. Aatami, Gunnar), kunhan ne ovat selviä.

 Aarne  Kalle  Urho
 Bertta  Lauri  Vihtori
 Celsius  Matti  kaksois-v
 Daavid  Niilo  äksä
 Eemeli  Otto  Yrjö
 farao  Paavo  übel
 Gideon  kuu  tseta
 Heikki  Risto  Åke
 Iivari  Sakari  äiti
 Jussi  Tyyne  öljy


Kaksois-v:n tilalla käytössä olevassa luettelossa mainitaan yleensä ”wiski”, mutta se on suomen oikeinkirjoituksen kannalta virheellinen (oikea kirjoitusasu on viski). Tavausaakkosissa on varmempaa käyttää kirjaimen nimeä kaksois-v. Myös übel kannattaa korvata kirjaimen nimellä saksalainen y. Tavausaakkosissa ei ole nykyisin suomenkieliseenkin merkistöön kuuluvaa suhuässän merkkiä š, josta voidaan lueteltaessa käyttää nimitystä hattu-äs.

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa (2006) on tietoa myös aakkosista ja aakkostuksesta.




Kielikello 2/2008
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »