Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2008

Jaakko Anhava

Keskustelua

Sisäisten sotien nimitykset

Kielikellon 1/08 Kysyttyä-palstalla (s. 41) Riitta Eronen vastasi kysymykseen, miksi monet historiantutkijat ovat 1990-luvulta lähtien alkaneet suosittaa Suomen vuoden 1918 sodasta nimeä sisällissota vakiintuneen kansalaissodan sijaan: ”Tarkkaan ottaen ei kuitenkaan ollut kyse vain Suomen kansalaisten välisestä sodasta, vaan mukana oli ulkopuolisiakin. Tätä pidetään kansainvälisesti nimenomaan sisällissodan tunnusmerkkinä – –.”

Sanoilla kansalais- ja sisällissota ei kuitenkaan ole suomen kielessä ollut tällaista merkityseroa, ennen kuin 1990-luvulla historiantutkijat alkoivat tehdä sitä. Nämä kaksi sanaa olivat siihen asti olleet täysiä synonyymeja, eikä sana kansalaissota rajannut osanottajia pelkkiin oman maan kansalaisiin sen enempää kuin veljessota pelkkiin lihallisiin veljeksiin.

Molemmat sanat ovat käännöslainoja, mutta eri kielistä, ja siitä johtuu eriävä asukin: sisällissodan esikuvana on ruotsin inbördeskrig, kansalaissodan taas saksan Bürgerkrieg.

Pitkään käytettiin kumpaakin ’sisäisen sodan’ yleismerkityksessä – 1930-luvulla monet Suomen lehdet kirjoittivat meneillään olleesta ”Espanjan kansalaissodasta” (johon niin ikään ottivat ulkopuoliset osaa). Sodanjälkeisten vuosikymmenten mittaan, saksan taidon vähetessä, kansalaissota jäi yleisnimityksenä pois käytöstä; vakiintuneena se jäi tarkoittamaan Suomen vuoden 1918 sotaa (sekä latinistien parissa kahta sotaa, jotka käytiin Rooman valtakunnan herruudesta viimeisellä vuosisadalla eKr.).

Siinä faktat – lopuksi mielipiteeni. Pidän valitettavana, että historiantutkijamme ovat menneet hämmentämään suurta yleisöä väittämällä kansalaissota-nimitystä virheelliseksi. Vuoden 1918 sotaan on meillä liittynyt erityisen vahvoja tunteita, ja sen kelvollisesta, ”korrektista” nimityksestä on paljon ja kauan väännetty kättä. Nyt on yleisö saatu luulemaan, että jopa vakiintunut, neutraali kansalaissotakin on jotenkin ”epäkorrekti” nimitys, jota ei sovi käyttää.

Jos sisällissodan tuntomerkki ”kansainvälisesti” on, että sotaan osallistuu ulkomaalaisiakin, kuinka historiantutkijamme voivat sietää, että saksan kielessä käytetään sisällissodasta sanaa Bürgerkrieg, joka aivan kirjaimellisesti tarkoittaa ”kansalaissotaa”?


Kielikello 2/2008
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »