Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2008

Pirjo Mikkonen

Kysyttyä

Sukunimettömät islantilaiset

Kysymys: Islantilaisista sijoittajista on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu suomalaisissa uutisissa. Esimerkiksi Thor Björgólfssonin nimestä on esiintynyt muotoja Thor Björgólfsson (etunimi ja patronyymi eli isännimi), Thor (etunimi) ja Björgólfsson (patronyymi). Miten islantilaisia nimiä tulisi käyttää?

Vastaus: Islantilaiset eivät harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta käytä sukunimiä. Islannissa kaikkia ihmisiä asemasta ja iästä riippumatta puhutellaan julkisuudessakin etunimellä, joka on siis henkilön päänimi. Sen tarkennuksena käytetään isän tai äidin nimeen perustuvaa son- tai dóttir-loppuista lisänimeä, joka ei ole periytyvä sukunimi.

Suomen viestimissä on näkynyt epävarmuutta islantilaisten nimien käytössä. Vaikka tunnettaisiin Islannin nimikäytäntö, ymmärretään, ettei se välitä oikeaa viestiä suomalaisessa ympäristössä. Meillä etunimen käyttöön liittyy tuttavallisuuden ja arkisuuden sävy. Miltä kuulostaisi, jos sanomalehdessä kerrottaisiin, että ”Erkki varoitti rahoitusmarkkinoiden kuumenemisesta”, kun tarkoitetaan Suomen Pankin pääjohtajaa Erkki Liikasta? Sen sijaan voitaisiin aivan arvostavasti ja neutraalisti sanoa, että ”Liikanen varoitti – –”. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että jotkut toimittajat kirjoittavat islantilaisista talousmiehistä, esimerkiksi Thor Björgólfssonista, korvaten koko nimen patronyymilla. On julkaistu tekstejä, joissa nimistä esiintyvät kaikki variantit: Orri Hauksson ja Hauksson, Thor Björgólfsson, pelkkä Thor tai pelkkä Björgólfsson.

Ihanteellista olisi, jos voisi ottaa aina huomioon vieraiden kansojen omat perinteet, myös henkilöiden nimien käytössä. Monestakin syystä se on kuitenkin joko mahdotonta tai se johtaa väärinkäsityksiin. Tiedämme hyvin, että esimerkiksi kiinalaisen ja unkarilaisen tavan mukaan sukunimi mainitaan ennen etunimeä. Usein kuitenkin jo näiden maiden edustajat itse vaihtavat ulkomailla ollessaan nimien järjestystä. Mistä suomalainen erottaa, mikä kiinalaisista nimistä on etu- mikä sukunimi? Korrektia olisi käyttää sukunimeä tittelin kanssa, siis herra Zhang ja rouva Li. Tällaisia ilmauksia ei meillä viestimissä näy. Suomalaisten keskuudessa elää paljon somaleja, jotka ovat joutuneet luopumaan kolmen nimen järjestelmästään. Niistäkään nimistä ei mikään ole periytyvä sukunimi, mutta meillä isoisän nimi vakiinnutetaan sukunimeksi.

On liikaa vaatia, että suomalaiset noudattaisivat erityisesti islantilaista nimiperinnettä. Etunimen käyttö johtaa hämmennykseen. Joku voi luulla niinkin, että Hreidar Már Sigurdssonista käytetty etunimipari Hreidar Már sisältäisi jo sukunimen. Parasta olisi mainita julkisuudessa koko nimi, sekä etunimi että patronyymi tai matronyymi (äidinnimi). Huonoin vaihtoehto on pelkkä patro- tai matronyymi, sillä sehän on oikeastaan vain lisänimi.



Kielikello 1/2008
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »