Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2008

Matti Räsänen

Perusasiaa

Viisi varista istuu aidalla

Viisi varista istuu aidalla – vai istuvatko ne? Onko lukusanailmauksen kanssa esiintyvä verbi yksikössä vai monikossa?

Suomen lauseopin yleissääntö on, että subjektina olevan lukusanailmauksen kanssa verbi on yksikössä, kuten tämän jutun otsikossakin (istuu). Sana viisi on yksikkömuotoinen ja ”määrää” verbin muodon, vaikka ilmaus viittaa monikolliseen paljouteen (viisi varista). Predikaattiverbi (istuu) noudattaa siis subjektisanan (viisi) kieliopillista lukua eikä sen sisältöä.

Verbi ei kuitenkaan aina ole lukusanailmauksen kanssa yksikössä, sillä yhteydestä syntyvä merkitys vaikuttaa verbin muotoon. Muotoa säätelee ennen kaikkea se, esitetäänkö subjektin tarkoittama joukko kuulijalle tai lukijalle tunnettuna, määräisenä, vai jätetäänkö se epämääräiseksi.

Jos tekijäjoukko esitetään tekstissä niin, että se jää kuulijalle tai lukijalle tarkemmin määrittelemättömäksi, epämääräiseksi, verbi on yksikössä:

Kymmenen nuorta eksyi partiotaitokilpailuissa.

Kaksi miestä tunkeutui rajavyöhykkeelle.

Tekijät kymmenen nuorta ja kaksi miestä jäävät tarkemmin määrittelemättä. Kuulija ei tiedä entuudestaan, keistä puhutaan, eivätkä tekijät tule välttämättä tutuiksi muustakaan tekstiyhteydestä. Tällainen esittelevä rakenne on tyypillinen esimerkiksi lehtien uutisotsikoissa.

Tunnistettava subjekti taas on määräinen. Määräiseen subjektiin yhdistyy tavallisesti monikollinen verbi. Subjekti voidaan tunnistaa joko yleisen tiedon nojalla tai sitten viittauskohde määrittyy tavalla tai toisella tekstiyhteydessään. Määräisyyden osoittamiseksi on tiettyjä kieliopillisia keinoja. Eräät adjektiivit ja adjektiivirakenteet mm. täsmentävät lukusanailmausta niin, että sitä ei voi tulkita epämääräisesti:

Seuraavat kolme osallistujaa saavat todistuksen.

Edellä mainitut kaksi syytä vaikuttivat lopputulokseen.

Täsmentävänä ilmauksena voi olla myös pronomini (esim. nämä, nuo), sana kaikki tai vaikkapa joka-lause:

Nuo viisi varista istuvat siellä yhä.

Kaikki kymmenen miestä tulivat samaan aikaan maaliin.

Kaksi ihmistä, jotka ovat ystävyksiä, eivät voi riidellä keskenään.

Verbin muodon valintaan liittyy myös se, mitä tiedämme kielenulkoisesta maailmasta. Seuraavista esimerkeistä ensimmäinen tulkitaan niin, että puhe on kaikista kolmesta Baltian maasta. Jälkimmäinen ilmaus antaa ymmärtää ammattijärjestöjä olevan enemmän kuin kaksi.

Kolme Baltian maata liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2004.

Kaksi ammattijärjestöä riitelee palkankorotuksista.

Ohje

Lukusanailmauksen kanssa esiintyvän verbin muodosta voi esittää vain verraten yleisluonteisia ohjeita. Kun puheena oleva tekijäjoukko esitetään kuulijalle tai lukijalle määrittelemättömänä tai tuntemattomana, verbi on yleensä yksikössä: Kolme autoa törmäsi (ei: törmäsivät) risteyksessä. Toisaalta taas mitä tutumpi ja tarkkarajaisempi joukko on, sitä tavallisemmin verbi on monikossa. Usein lauseessa on tällöin jokin täsmentävä ilmaus: seuraavat, edellä mainitut, nuo, nämä tms. – Tällaisissa tapauksissa kannattaa luottaa omaan kielikorvaan!



Kielikello 1/2008
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »