Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2007

Minna Haapanen

Molekyylikokin keittiössä

Suomenkin huippuravintoloissa voi jo maistella uuden villityksen, molekyyligastronomian (eli arkisemmin laboratoriogastronomian, molekyylikokkauksen tai tiedekokkauksen), aikaansaannoksia. Mistä niissä on kysymys?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan kemian ja fysiikan termi molekyyli tarkoittaa alkuaineen tai yhdisteen pienintä vapaana esiintyvää osaa. Gastronomia on puolestaan hyvien ruokien tuntemusta, valmistusta ja nauttimista arvostava harrastus. Molekyyligastronomia on siis luonnontieteellistä ruoanvalmistusta – ja kokin keittiökin voi muistuttaa bioteknistä laboratoriota.

Molekyylikokki pyrkii yleensä ruokaa valmistaessaan säilyttämään raaka-aineiden maut entisellään, mutta hän muuttaa raaka-aineen muotoa, koostumusta tai lämpötilaa tavallisesta poikkeavaksi esimerkiksi kemian tai uudenlaisen tekniikan avulla. Vihanneksista tehdään geeliä, melonista kaviaaria, alkoholista vaahtoa, jäätelöstä kuumaa – ja jälkiruokakin poksahtelee. Myös ravintolan ruokalista voi olla syötävä.

3_07_molekyylikokki.jpg



Ranskalainen tiedemies Hervé This ja unkarilainen fyysikko Nicholas Kurti tutkivat ruoanvalmistusta tieteellisesti jo 1960-luvulla. Sana molekyyligastronomia ei ollut vielä tuolloin käytössä, vaan englanninkielisessä termissä ”molecular and physical gastronomy” oli vielä mukana myös fysiikka. Vuonna 1992 järjestettiin aiheeseen liittyvä tieteentekijöiden ja kokkien yhteinen työpaja, jonka nimessä esiintyi sana molekyyligastronomia. 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa termiä alettiin käyttää uutta tekniikkaa hyödyntävän ruoanvalmistustyylin nimityksenä.

Molekyyligastronomia on parin viime vuoden aikana siirtynyt myös baareihin, joissa sitä nimitetään molekyylimiksologiaksi. Sanan jälkiosa viittaa drinkkien tekoon. Niihin yritetään saada tieteellisin menetelmin uusia ja yllättäviä makuja tai värejä tai uudenlaista rakennetta. Ravintolassa voi olla tarjolla myös ruokalistaan sovitettu molekyylidrinkkimenu.

Ruoasta ja kemiasta on kirjoittanut myös Tarja Riitta Heinonen jutussaan Kemiaa haarukan nokassa (Kielikello 1/2007).




Kielikello 3/2007
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kemiaa haarukan nokassa (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »