Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2007

Järvi Lipasti

Näkökulma

Virossa opiskellaan suomea

Virossa suomen kieltä kohtaan tunnetaan kiinnostusta ja sitä halutaan opiskella. Seuraavassa Suomen Viron-instituutissa työskentelevä kulttuurisihteeri Järvi Lipasti vastaa kysymyksiin suomen opiskelusta Virossa.

Kuinka paljon suomen kieltä opiskellaan Viron kouluissa ja yliopistoissa?

Viime lukuvuonna suomea opiskeli 27 yleissivistävässä koulussa yhteensä 1166 nuorta. Valtaosa heistä opiskelee suomea lukiossa valinnaisaineena, kolmantena vieraana kielenä (kaksi tuntia viikossa kolmen vuoden ajan), mutta joukossa on myös yksi peruskoulu, jossa suomen opiskelu aloitetaan ensimmäiseltä luokalta, ja yksi erityiskoulu, jossa ainoana vieraana kielenä opetetaan suomea.

Ammattikouluissa suomen opiskelijoita oli viime lukuvuonna noin 3 500. Suurin osa heistä opiskelee palvelualan ammatteja, joiden opetusohjelmaan kuuluu lyhyt ammattikielen kurssi.

Suomea opiskellaan myös Tarton ja Tallinnan yliopistoissa. Yliopistojen ja koulujen lisäksi suomea opiskellaan kielikouluissa ja kansanopistoissa. Viime talvena esim. 100 000 asukkaan Tartossa sellaisia suomen kielen ryhmiä oli parikymmentä.

Tuntuuko kiinnostus olevan lisääntymässä vai vähentymässä?

Yhtä suurta kiinnostusta suomen kieleen kuin oli 1990-luvun alussa ei todennäköisesti nähdä enää koskaan. Silloin tuntui, että kaikki virolaiset opiskelivat suomea. 1990-luvulla virolaisten maailma avartui ja suomesta tuli vain yksi kieli monien joukossa. Viime vuosina kiinnostus on näyttänyt taas nousevan. Yksi syy on varmaan liittyminen EU:hun ja mahdollisuus hakea töitä Suomesta, mutta suomen kielen taitajia tarvitaan myös Virossa. Kouluissa ja yliopistoissa, joissa kielen opiskelu on ilmaista, kiinnostus suomen kielen kursseihin on suuri. Monesta lukiosta on tullut viestejä, että lukiolaisnuoret ovat oma-aloitteisesti pyytäneet suomen kielen kursseja. Kysyntää on myös suomen kielen ammattilaisille: opettajille, tulkeille, kääntäjille ja oppaille. Kiinnostusta siis riittää, mutta pulaa on kursseista.

Uusia suomen kielen opettajia ei tällä hetkellä Virossa valitettavasti kouluteta lainkaan. Suuri osa kouluissa suomea opettavista ovat koulutukseltaan äidinkielenopettajia, joille Suomen Viron-instituutti on vuodesta 1994 järjestänyt täydennyskoulutusta yhdessä Suomen ja Viron yliopistojen kanssa. Aiemmin saimme näiden kurssien ja suomen kielen opiskelijoiden kielikilpailujen järjestämiseen sekä opetusmateriaalien julkaisemiseen tukea Suomen opetusministeriöltä, mutta vuonna 2006 tämän tuen maksaminen lopetettiin, ja olemme joutuneet karsimaan toimintaa. Opetuksen jatkumisesta yleissivistävissä kouluissa ei valitettavasti ole mitään takeita, sillä toiminta perustuu liiaksi opettajien omaan innostukseen eikä sitä ole opetussuunnitelmalla turvattu. Ilman julkista tukea opetus saattaa jopa kokonaan loppua.

Mikä suomen opiskelussa kiinnostaa?

Virolaisissa kouluissa opiskellaan kahta pakollista vierasta kieltä. Ne voivat olla joko englanti, saksa, venäjä tai ranska. Kolmannen vieraan kielen opiskelu aloitetaan valinnaisaineena lukiossa. Jos valinta pitää tehdä esim. venäjän, saksan ja suomen välillä, moni valitsee lyhyen opiskeluajan takia helpoimman eli suomen. Lyhyellä kurssilla suomen opiskelussa ehtii pidemmälle kuin esimerkiksi venäjän opinnoissa, joissa jo aakkosten opettelu vie aikaa. Sitä paitsi Suomi on lähellä, sinne voi mennä kesätöihin, opiskelemaan, harjoittelemaan, vaihto-opiskelijaksi tai vaikka viikonlopuksi shoppaamaan. Monilla on Suomessa ystäviä, joiden luona vieraillaan.

Onko suomen kielen taidosta hyötyä työmarkkinoilla?

Suomen kielen taidosta on Viron työmarkkinoilla varmasti hyötyä. Suomella ja Virolla on tiiviit yhteydet melkein kaikilla alueilla, ja yhteistyökumppanin kielen osaaminen helpottaa asiointia huomattavasti. Palvelualoilla suomen kielen taito on melkein välttämätöntä. Sitä opetetaankin ammattikouluissa, tosin tuntimäärä on hyvin pieni, joskus vain muutama kymmenen tuntia.

Mikä on Agricola-kilpailu?

Virossa järjestetään kilpailuja eli ns. olympialaisia parissakymmenessä eri aineessa. Kielistä sellaiset ovat viro äidinkielenä, viro toisena kielenä, venäjä äidinkielenä, venäjä vieraana kielenä, saksa, englanti, suomi ja myös lingvistiikka. Kilpailuja järjestävät yleensä yliopistojen vastaavien aineiden laitokset. Suomen kielen kilpailua järjestää Suomen Viron-instituutti yhteistyössä Tarton ja Tallinnan yliopiston suomen kielen oppiaineiden kanssa.

Kilpailu pidetään keväällä Agricolan päivän aikoihin. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin kymmenettä kertaa. Aineissa, joissa opiskelijoita on paljon, järjestetään ennen valtakunnallisia kilpailuja karsinnat kouluissa ja kunnissa. Suomen kielen kilpailu on muihin verrattuina pieni; tänä vuonna kilpailuun osallistui 25 nuorta yhteensä 13 koulusta. Kilpailussa on kymmenkunta tehtävää: kielioppi- ja sanastotehtäviä, kirjoitetun ja puhutun kielen ymmärtämistesti sekä suullisen ja kirjallisen ilmaisun tehtävä. Tarton ja Tallinnan yliopisto tarjoavat opiskelupaikan kilpailuissa parhaiten menestyneille abiturienteille.

Kielitaitoa on vaikea mitata pisteinä, ja siksi kilpailun tärkein tehtävä ei olekaan parhaan suomen kielen taitajan selvittäminen, vaan tavoitteena on antaa suomen kielen opiskelijoille mahdollisuus vertailla omia tietojaan toisten kanssa ja kannustaa heitä ja heidän opettajiaan.

Kilpailun palkinnoiksi on yritetty saada kielitaitoa kohentavia kirjoja, kursseja ja lehtiä. Olemme halunneet palkita mahdollisimmat monet kilpailuun osallistujat. Kiitos suomalaisten tukijoiden se on onnistunutkin. Tänä vuonna voittajat osallistuivat Agricolan juhlavuoden pääjuhlaan 9.4. Turussa.

Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, että Agricola-kilpailu on tarjonnut esikuvan Suomessa Jyväskylän yliopiston järjestämälle lukiolaisten kielioppikilpailulle ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetylle maahanmuuttajanuorten Agricola-kirjoituskilpailulle.

Onko Sinulla ajatuksia siitä, miten Suomessa voitaisiin lisätä kiinnostusta naapurimaan kieltä kohtaan?

Virolaiset opiskelevat suomea, koska luulevat sitä helpoksi kieleksi, suomalaiset taas pitävät viroa hauskana kielenä. Eikö se ole hyvä lähtökohta – opiskella jotakin hauskaa?! Helppous ja hauskuus eivät yksin riitä kielen opiskelun syyksi, vaan kielestä pitää olla myös hyötyä, jotta sitä opiskeltaisiin. Virolaisilla suomen kielen osaamisesta on hyötyä. Suomalaisia voisivat ehkä houkutella (vaihto)opiskelu- tai harjoittelupaikat Virossa. Mielestäni viroa voitaisiin tarjota valinnaisaineena suomalaissa lukioissa, mutta myös ammattikouluissa. On luonnollista, että osataan naapurimaiden kieliä. Myös hyvät esimerkit voisivat kannustaa. Viroahan puhuvat esimerkiksi Tarja Halonen, Erkki Tuomioja, Heli Laaksonen ja M. A. Numminen.

Tietoa Suomesta virolaisille ja Virosta suomalaisille

Suomen Viron-instituutti on kulttuuri-instituutti, jonka tehtävänä on esitellä Suomen yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää sekä kehittää Suomen ja Viron kulttuurisuhteita. Sillä on toimitilat Tallinnassa ja Tartossa.

Suomessa Viron kielestä ja kulttuurista kiinnostunut löytää tietoa mm. Baltia-keskuksesta, joka toimii Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Mariankatu 8 B. Samassa talossa toimii useita järjestöjä ja muita tahoja, jotka välittävät tietoa Virosta ja muista Baltian maista. Esim. Tuglas-seura järjestää näyttelyitä, luentosarjoja, kielikursseja, kulttuurimatkoja jne. Sen lisäksi keskuksessa toimivat mm. Viron Suomen-instituutti ja Viro-yhdistysten liitto sekä Latvian ja Liettuan ystävyysjärjestöt Rozentāls-seura ja Donelaitis-seura.



Kielikello 3/2007
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »