Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1979

Eeva Maria Närhi

Kiinan erisnimien latinaistaminen

Eri kielten erisnimien siirtäminen toisesta kirjainjärjestelmästä toiseen on nimistönhuollon vaikeimpia tehtäviä. Kansainvälisessä nimistönhuollossa on asetettu tavoitteeksi laatia yhteiset järjestelmät, joiden mukaan nimet siirretään järjestelmästä toiseen. Pyritään siis siihen, että kaikissa latinaista kirjoitusjärjestelmää käyttävissä kielissä esimerkiksi kreikan‑ tai kiinankieliset nimet esiintyisivät samassa kirjoitusasussa.

Tavoitteen järkevyyttä ei kukaan kieltäne, mutta riittävän suurta yksimielisyyttä eivät ehdotukset siirtämismenettelyksi näytä kovin helposti saavan. Kreikkakaan ei ole vielä päässyt niin pitkälle, että olisi jättänyt ehdotuksensa yleiseksi nimien latinaistamisjärjestelmäksi kansainvälisten nimistönhuoltokonferenssien käsittelyyn. Merkittävin viime vuosien saavutus tällä alalla on kiinankielisten nimien latinaistamisjärjestelmän yleinen hyväksyntä ja käyttööntulo.

Pinyinin virallistuminen

Kiinan kansallinen kansankongressi päätti jo v. 1958, että maan ainoa virallinen nimien latinaistamisjärjestelmä on ns. pinyin‑transkriptio. Toinen nimien yhdenmukaista käyttöä edistävä Kiinan oma ratkaisu oli se, että monista, toisistaan suuresti poikkeavista erimurteisista nimiasuista valittiin Pekingin seudun ääntämystä edustava muoto virallisen nimiasun perustaksi.

Kansainvälinen päätös pinyinin hyväksymisestä Kiinan erisnimien viralliseksi latinaistamisjärjestelmäksi tehtiin kolmannessa YK:n järjestämässä paikannimien normaalistamiskonferenssissa, joka pidettiin Ateenassa v. 1977. Ehdotus oli ollut käsiteltävänä jo kahdessa aiemmassa konferenssissa v. 1967 ja 1972. Jo ennen v. 1977 pinyiniä oli ryhdytty käyttämään monissa Euroopan sosialistisissa maissa; se oli yleistynyt myös ranskaa puhuvissa maissa sekä jonkin verran Pohjoismaissa ja englantilaisellakin kielialueella.

Kiinan periaatepäätöksen käytännön toteuttaminen alkoi täydessä laajuudessaan vuoden 1979 alusta. Vielä ei ehkä voida sanoa pinyinin yksinomaistuneen kaikkialla maailmassa; vanhojakin asuja yhä tapaa eri julkaisuista, mutta se on joka tapauksessa yleistynyt ja vakiintunut.

Pinyin-merkkien äännearvoista

Sana pinyin merkitsee äännekirjoitusta. Sen kirjainmerkeillä on eri äännearvot kuin samoilla merkeillä suomen oikeinkirjoituksessa. Pinyin-asuisten kiinalaisten nimien ääntäminen, esim. nimien Deng Xiaoping tai Hua Guofeng ääntäminen suunnilleen¹ ”teŋ s´iaophiŋ)” ja ”hhua kuofeŋ”, vaatii samanlaista oppimista kuin englantilaisen kirjoitusasun Birmingham ääntäminen ”bəəmiŋəm", ranskan Bordeaux-nimen ääntäminen ”bordoo” tai unkarin Debrecen-nimen ääntäminen ”däbrätsän”.

(¹ Suora pilkku kirjaimen oikeassa yläkulmassa merkitsee liudentuneisuutta (kielen etuselkä nousee äännettäessä j:n asentoon). Pieni h kirjaimen jäljessä merkitsee aspiroituneisuutta (äänteeseen liittyy vahva henkäysäänne kuten esim. englannin t-äänteeseen sanassa tell.)

Ulkomaisten nimien ääntämisessä pidetään tavoitteena asianomaisen maan oman virallisen käytön mukaista ääntämystä. Kaikkien vieraiden nimien täysin korrektiin ääntämiseen tuskin missään päästään. Reaalisena tavoitteena onkin pidettävä ymmärrettävää ääntämistä. Nimien vakiinnuttamisessa tärkein osa on kuitenkin kirjoitusasulla. Jos se on kaikkialla sama, voidaan sekaannukset välttää melko pitkälle. Oikean ymmärtämisen voi tarvittaessa puhutussa kielessä varmistaa luettelemalla kirjaimet.

Kiinan kielen ominaispiirteisiin kuuluu mm., että äänteet eroavat toisistaan aspiroituneisuuden ja aspiroitumattomuuden kannalta. Sen sijaan esim. konsonanttien soinnillisuus tai soinnittomuus ei ole erottava piirre. Pinyin-asuisia kiinankielisiä nimiä äännettäessä tämä seikka on muistettava: kirjaimet b, d ja g ääntyvät suunnilleen kuten suomen p, t ja k; sen sijaan pinyinin p, t ja k on äännettävä vahvasti aspiroituneina.

Vastaavanlaisia pareja (aspiroitumaton : aspiroitunut) ovat
z, joka ääntyy ts ja c = aspiroitu tsh
zh = tš ja ch = aspiroitutšh
j = liudentunut t's' ja q = aspiroitu, liudentunut t's'h

Muita erityisesti muistettavia ovat pinyinin x, joka on liudentunut s'-äänne (kieli j:n asennossa) ja y, joka äännetään j:nä, r muistuttaa englannin r-äännettä; h on vahvasti aspiroitu kuten saksan ach-äänne.

Tarkempi kuvaus pinyinin kirjainmerkkien äännearvoista on esim. Kerkko Hakulisen artikkelissa teoksessa Mitä Missä Milloin 1980 s. 127–131 tai tämän kirjoittajan artikkelissa aikakauslehti Virittäjässä nro 2/79 s. 156. Samassa Virittäjän artikkelissa on kiinan 400 tavallisimman tavun luettelo kirjoitettuna pinyin-järjestelmän ja Waden–Gilesin järjestelmän mukaan. Waden–Gilesin järjestelmää on aiemmin käytetty laajemmin kuin mitään muuta kiinan nimien latinaistamisjärjestelmää.

Sävelkorko on kiinassa erittäin merkityksellinen kielenaines; sillä on pinyinissä omat merkkinsä. Niitä ei kuitenkaan ole otettu yleiseen kansainväliseen käyttöön erisnimiä kirjoitettaessa.

Poikkeuksia yleisperiaatteesta

Samalla kun Kiina ilmoitti käyttävänsä eri kielissä vuoden 1979 alusta lähtien vain pinyin-asuisia nimiä, se ilmoitti myös eräistä poikkeuksista. Suomen kannalta niistä on huomattava seuraavat.

1) Maan nimi säilyy muissa kielissä vanhassa sovinnaisasussa: suomessa Kiina, virossa Hiina, ruotsissa Kina, englannissa China jne. Kiinassa maan nimi kirjoitetaan pinyiniä käyttäen Zhongguo.

2) Paikan lajia ilmaiseva nimen osa (esim. järvi, joki, maakunta) voidaan tarvittaessa kääntää.

3) Tyylisyistä voidaan tarvittaessa kääntää kaunokirjallisuudessa myös sellaiset paikan- ja henkilönnimet, joilla on erityinen merkitys.

4) Historialliset henkilön- ja paikannimet voidaan säilyttää vanhassa sovinnaisessa asussaan, esim. Konfutse ja Sun Yat-sen.

5) Kauppa- ja tavaramerkkien vakiintuneita kirjoitusasuja ei tarvitse muuttaa, ei liioin sellaisia henkilön- ja paikannimiä, jotka ovat vakiintuneet tieteellisiksi termeiksi. Tämän mukaisesti ei esim. kankaan nimitys šantung muutu, vaikka nimityksen pohjana olevan maakunnan nimi kirjoitetaankin Shandong.

Kiinankieliset nimet suomessa

Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 12. helmikuuta 1979 pinyinin käyttöönottoa ja suomen kielessä käytettäviä Kiinan sovinnaisnimiä. Lautakunta päätti suosittaa suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi pinyin-järjestelmää; kuitenkin historiallisissa nimissä ja tutuimmissa paikannimissä voidaan käyttää kielilautakunnan v. 1957 antaman suosituksen mukaisia nimiasuja (ks. Virittäjä 1957 s. 346).

Sovinnaisnimiksi jäävät ainakin toistaiseksi, paitsi maannimi ja sellaiset historialliset henkilönnimet kuten Konfutse, Laotse ja Lin Jutang, myös jotkin muut Suomessa yleisesti tunnetuiksi ja vakiintuneiksi katsottavat nimet. Seuraavassa luettelossa, jossa on ensiksi tärkeimpiä Kiinan paikannimiä ja toiseksi henkilönnimiä vanhan kirjoitusasun mukaisesti aakkosjärjestyksessä, on kursivoitu vanhassa asussa ns. sovinnaisniminä suomen kielessä säilyvät kirjoitusasut. Oikealla ovat uudet pinyinin mukaiset asut, joita siis kursivoituja poikkeustapauksia lukuun ottamatta suositetaan käytettäväksi.

Vanha nimiasu Uusi nimiasu
Anhuei Anhui
Džungaria Junggar
Etelä-Kiinan meri Nan Hai
Formosan- eli Taiwaninsalmi  
Fukien Fujian
Hainan Hainan
Heilungkiang Heilongjiang
Hengtuan Šan Hengduan Shan
Hofei Hefei
Honan Henan
Hongkong Xianggang
Hopei, Hopeh Hebei
Hunan Hunan
Iso kanava Da Yunhe
Itä-Kiinan meri Dong Hai
Jangtse(joki) Chang Jiang
Jynnan Yunnan
Kansu Gansu
Kanton Guangzhou
Keltainenjoki eli
Huangjoki
Huang He
Keltainenmeri Huang Hai
Kiangsi Jiangxi
Kiangsu Jiangsu
Kiinan muuri Wanli Changcheng
Kirin Jilin
Kuangtung Guandong
Kueitšou Guizhou
Liaoning Liaoning
Maoming Maoming
Nanking Nanjing
Peking Beijing
Pojang Hu Poyang Hu
Šanghai Shanghai
Šansi Shanxi
Šantung Shandong
Šensi Shaanxi
Setšuan Sichuan
Sian Xi'an
Sinkiang Xinjiang
Sisä-Mongolia Nei Monggol
Taišan Tai Shan
Taiwan Taiwan
Tientsin Tianjin
Tiibet Xizang
Tšekiang Zhejiang
Tšilinlahti Bo Hai
Tšinghai Qinghai
Tungting Hu Dongting Hu
Vušan Wu Shan
Wusi Wuxi
Fang Ji Fang Yi
Hua Kuo-feng Hua Guofeng
Jeh Tshien-jing Ye Jianying
Keng Piao Geng Biao
Konfutse  
Laotse  
Li Hsien-nien Li Xiannian
Lin Jutang  
Lin Piao Lin Biao
Liu Shao-tshi Liu Shaoqi
Mao Tse-tung Mao Zedong
Sun Yat-sen Sun Zhongshan
Teng Hsiao-ping Deng Xiaoping
Tshen Jun Chen Yun
Tshou En-lai Zhou Enlai
Tšiang Kai-šek Jiang Jieshi
Ulanfu Ulanhu
Wang Hung-wen Wang Hongwen
Wang Tung-hsing Wang Dongxing
Wu Teh Wu De

Kiinalaisista henkilönnimistä on syytä huomata, että kiinassa sukunimi on ensin, sitten etunimi. Jos etunimi muodostuu kahdesta tavusta, niiden väliin ei pinyin-järjestelmää käytettäessä panna tavuviivaa, vaan nimi kirjoitetaan yhdeksi sanaksi.

Kiinan nimiasiantuntijat valmistelevat uutta nimihakemistoa, johon sisältyy myös nimien ääntöasu. Hakemiston on tiettävästi ollut määrä valmistua lähikuukausina.




Kielikello 2/1979
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »