Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2007

Kirsti Aapala

Kysyttyä

Mistä tulee kaarnikka?

Kotimaisten käyttömarjojen joukkoon on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana hivuttautunut kaarnikka. Moni tietää jo, ettei kyseessä ole mikään uutuus vaan tuttu variksenmarja. Samalla kun aiemmin turhaan hyljeksityn marjan mainetta alettiin kohentaa, vaihdettiin nimikin. Variksenmarja ei liene kuulostanut tarpeeksi houkuttavalta. Sanana kaarnikka ei toki ole mikään uudismuodoste, vaan se on länsipohjalainen variksenmarjan nimitys. Sen pohjana on vanha korppia, toista yleistä varislintuamme merkitsevä sana kaarne, jonka nykyihmiset saattavat muistaa Raamatun kielestä.

Kaarnikan kotiseuduilla pohjoisessa on marjaa vanhastaan osattu käyttää hyödyksi. Sitä on lisätty esimerkiksi liha-, kala- ja maitoruokiin niin kuin muitakin luonnonmarjoja. Metsämiehet ovat syöneet marjoja janoonsa, ja ne ovat olleet myös hyviä lääkkeitä keripukkiin, sillä niissä on runsaasti C-vitamiinia. Pohjoisessa kasvavan alalajin pohjanvariksenmarjan marjat ovatkin etelänvariksenmarjoja suurempia ja mehevämpiä.

Variksenmarja on useassa muussakin kielessä yhdistetty varikseen: ruotsiksi se on kråkbär, englanniksi crowberry ja saksaksi Krähenbeere. Kansankielessä mustaposkista marjaa on voitu kutsua myös harakanmarjaksi, hevosenmarjaksi, kivimarjaksi, käärmeenmarjaksi tai sianmarjaksi. Samoja halveksuvansävyisiä nimiä on annettu myös muille syömäkelvottomina tai myrkyllisinä pidetyille marjoille.

Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.




Kielikello 1/2007
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »