Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2007

Marjatta Palander

Kysyttyä

Millainen on keskiaikainen mansikka?

Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä merkitys mainitaan vuonna 2006 ilmestyneessä Kielitoimiston sanakirjassakin. Puutarha-alalla keskiaikainen tarkoittaa kuitenkin suunnilleen samaa kuin ’melko aikainen, suhteellisen aikainen’. Adjektiivia näkee käytettävän ainakin mansikoiden, herneiden, kaalien ja siemenviljojen sadon ajoittumismäärittelyissä. Seuraavat esimerkit on poimittu erään marjatilan mansikkapellolla olleista opasteista, joissa esiteltiin mansikkalajikkeiden ominaisuuksia:

– Jonsok. Aikainen, talvenkestävä.
– Korona. Keskiaikainen, makea. Pinta rikkoutuu helposti.
– Polka. Keskiaikainen, kiinteä. Kestää hyvin kuljetusta.
– Bounty. Myöhäinen, makea.

Keski-alkuiset yhdysadjektiivit ovat tavallisimmin inen-loppuisia, kuten keski-ikäinen, keskihintainen, keskikokoinen, keskimääräinen, keskipituinen ja keskituloinen. Keski-alkuosa voidaan kuitenkin liittää myös muuntyyppiseen adjektiiviin. Asevarusteluterminä tuttu on keskipitkän matkan ohjus, ja oppimääränkin voi luokitella keskipitkäksi, mutta keskilyhyt ei ole yhtä hyvin vakiintunut kieleen. Samoin puhutaan keskisuurista yliopistoista; keskipieni-adjektiiville on ilmeisesti ollut vähemmän tarvetta.

Joskus keski-alkuista yhdyssanaa sopisi korvaamaan puoli-alkuinen, mutta käytännössä sanoilla on taipumus hakeutua tiettyjen sanojen seuraan. Esimerkiksi keskivaikeaa käytetään yleisesti kuvailtaessa sanaristikkoa, juoksurataa, testiä tai vaikkapa määriteltäessä inkontinenssin vaikeusastetta. Sen sijaan puolivaikea näyttäisi Google-haun harvojen osumien perusteella yhdistyvän varsinkin masennuksen luokitteluun. Viiniterminä taas puolimakea on vakiintunut, keskimakea harvemmin käytetty.

Keski-alkuisten yhdysadjektiivien suosio perustunee niiden termimäiseen luonteeseen; niillä ilmauksesta saadaan täsmällisempi kuin käyttämällä sellaisia määritteitä kuin melko, suhteellisen tai verrattain. Siten keskirasvainen ruokavalio ei ole rasvaton mutta on kuitenkin terveellisempi kuin runsasrasvainen, keskisuolainen taas ei ole suolaton mutta ei runsassuolainenkaan.

Adjektiivin keskiaikainen lisäksi puutarhureiden kielessä on myös keskimyöhäinen. Mitä useampia lajikkeita syntyy, sitä tarkempi asteikko tarvitaan sadon ajoittumiserotteluunkin. Jos siis mansikansäilöjä ei ehdi pellolle tai torille aikaisten marjojen kypsyessä, häntä odottavat vielä keskiaikaiset, keskimyöhäiset ja myöhäiset mansikat.

Kirjoittaja on suomen kielen lautakunnan jäsen.




Kielikello 1/2007
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »