Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2007

Suomen kielen lautakunta

Aloite seksistisen kielen karsimiseksi

Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 14.5.2007 Mila Engelbergin ja Kaisa Karppisen aloitetta, jossa he pyytävät lautakuntaa ottamaan kantaa suomen kielen seksistisiin ilmauksiin ja piirteisiin ja tuomaan esiin niiden sukupuolineutraaleja vaihtoehtoja. He pyytävät lautakuntaa ottamaan kantaa etenkin kolmeen kielenpiirteeseen: 1) ns. geneeriseen maskuliinisuuteen (lakimies, uskottu mies, lähteä yhtenä miehenä); 2) sukupuoleen viittaaviin ammattinimikkeisiin (aulaemäntä, puhemies, turvamies) ja 3) sukupuolen epäsymmetriseen merkitsemiseen henkilöviittauksissa (naislääkärilääkäri, aikuisten naisten tytöttely).

Lautakunta piti tärkeänä sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämistä. Todettiin kuitenkin, ettei kielenhuolto aiempinakaan vuosina ole ollut tässä asiassa välinpitämätön. Muun muassa sukupuoleen viittaavien tehtävä- ja virkanimikkeiden tilalle on suositettu neutraalimpia nimikkeitä ja sanakirjatyössä on kiinnitetty huomiota selitteiden ja esimerkkien muotoiluihin. Kielikellossa kielellistä tasa-arvoa ovat käsitelleet Ulla Tiililä (2/1994: Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?), Johanna Ketola (4/1994: Kielellinen seksismi ja tasa-arvo) sekä Kaisa Karppinen (Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa?) ja Jussi Kallio (Miessuku ja kielenhuolto) Kielikellossa 1/2002. 

Kielenhuollon keinoin seksistisiä ilmauksia ja kielenpiirteitä ei voi hävittää kielestä, mutta esimerkiksi koulutuksessa, kirjoituksissa ja sanakirjatyössä ilmiöön kiinnitetään huomiota. Tärkeää on kielenhuollon yhteistyö mm. lainsäätäjien, lehdistön ja sanakirjantekijöiden kanssa. Lautakunta päätti laatia kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Kannanotto sekä ”kieli ja sukupuoli” -teemaa käsitteleviä kirjoituksia julkaistaan Kielikellossa 4/2007.

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista kysymyksistä.

Lautakunnan kokoonpano
kolmivuotiskautena 2006–2009:

professori Harri Mantila
professori Auli Hakulinen
lehtori Mervi Murto
toimituspäällikkö Pekka Kukkonen
kääntäjä Oili Suominen
professori Marjatta Palander
osastonjohtaja Salli Kankaanpää

Lisäksi kokouksiin osallistuu Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros. Lautakunnan sihteerinä toimii Sari Maamies.



Kielikello 3/2007
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja? (Vapaasti luettavissa)

Kielellinen seksismi ja tasa-arvo (Vapaasti luettavissa)

Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa? (Vapaasti luettavissa)

Miessuku ja kielenhuolto (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »