Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2007

Minna Haapanen ja Inkaliisa Vihonen

Pikkupaloja vierailta mailta

Ruokakulttuurille on ominaista nopea muuttuminen ja uusien vaikutteiden omaksuminen. Suomeenkin on tullut muista maista muun muassa erilaisia suolaisia pikkupaloja, joita voidaan nauttia ennen ateriaa tai joista voidaan koota varsinainen pääruokakin. Esimerkiksi erilaiset salamit, kinkut, juustot ja oliivit kuuluvat italialaisiin, alkuruokana syötäviin herkkuihin, antipastoihin. Mutta mitä ovat sushi, tapas ja meze?

Riisiä ja raakaa kalaa japanilaisittain

Tunnetuin japanilainen ruokalaji sushi (eli suši) on kehittynyt vanhasta tuoreen kalan säilöntämenetelmästä. Kalaa, tai joskus myös lihaa, säilöttiin kuukausia höyrytetyn, suolalla maustetun riisin avulla. Nykyisen muotonsa sushi sai 1800-luvun alkupuolella. Pieniltä leivoksilta näyttävät sushipalat sisältävät etikalla maustetun riisin (sumeshin) lisäksi raakaa kalaa, joskus myös äyriäisiä, lihaa, kananmunaa tai kasviksia. Sana sushi tulee japanin kielen sanoista su (’etikka’) ja shi (’kädentaito’).

Sushi sekoitetaan usein sashimiin (eli sašimiin), joka tarkoittaa pieniksi suupaloiksi leikattua raakaa kalaa tai muita meren antimia. Sashimi syödään yleensä soijakastikkeen ja wasabitahnan kanssa, ilman riisiä. Sushiravintoloissa tilataan usein pieniä sashimiannoksia alkupaloiksi ja sushia pääruoaksi.

Sushin valmistuksessa käytetään riisin ja kalan tai muiden täytteiden kääreenä usein noria, ohuiksi arkeiksi kuivattua, paahdettua merilevää. Sushipaloihin saadaan voimakasta makua erittäin väkevällä maustekrassista (jota kutsutaan ”japaninpiparjuureksi”) valmistetulla vihreällä tahnalla, wasabitahnalla; varsinkin Japanin ulkopuolella sen tilalla käytetään usein vihreäksi värjättyä piparjuuritahnaa tai muuta halvempaa maustetahnaa. Tofua eli soijajuustoa käytetään paljon japanilaisessa ruoassa, esimerkiksi joidenkin sushipalojen kuorena. Garia eli ohuiksi lastuiksi leikattua, sokeri-etikkaliemessä marinoitua inkivääriä nautitaan sushipalojen välillä, jotta suu puhdistuisi edellisestä mausta.

Susheja on monia erilaisia, esimerkiksi

nigiri – käsin muotoiltu riisipallo tai -tanko, jonka päällä on esimerkiksi kalaviipale; yhdistelmän ympärillä voi olla poikittain kulkeva nori- eli merilevänauha
maki – merileväpäällysteisestä, riisiä ja esim. kalaa ja kasvissuikaleita sisältävästä rullasta leikattu viipale
temaki – käsin tehty, noriin kääritty kartion mallinen sushi
gunkan – käsin tehty, veneen tai kupin mallinen sushi
inari – sushi, jossa on uppopaistetussa lippaan tai taskun mallisessa tofukuoressa riisiä ym. täytettä.

Espanjalaiset tapakset nautitaan lasillisen kera

Tapaksiksi kutsutaan lasillisen kanssa tarjottavia pikkupaloja, jotka voivat yksinkertaisimmillaan olla pala paikallista juustoa tai kinkkua. Nimitys tulee espanjan sanasta tapa (’kansi’). Se viittaa vanhaan espanjalaiseen käytäntöön peittää tarjottava juoma kärpästen karkottamiseksi esimerkiksi leivästä ja juusto- tai kinkkuviipaleesta tehdyllä kannella.

Joskus tällaisia pikkupaloja kutsutaan nimellä pinchos (baskin kielessä käytössä on kirjoitusasu pintxos). Tällöin viitataan tikkuun (espanjan kielessä pincho), jolla kyseiset suupalat on lävistetty.

Tapas-sanan leikkimielinen suomalainen muunnos on puolestaan sapas, jolla tarkoitetaan suomalaisista raaka-aineista, kuten porosta, muikusta ja lohesta, tehtyjä pieniä alkupaloja.

Yleisiä espanjalaisia tapaksia ovat esimerkiksi

aceitunas – oliiviannos, yleensä suolassa ja viinietikassa marinoituna
albóndigas – espanjalaiset lihapullat
alcachofas en vinagre – viinietikassa marinoitu artisokka
calamares – mustekalarenkaat
chorizo – erilaisia vahvasti maustettuja espanjalaisia makkaroita
empanada – pasteija tms., jossa täytteenä esimerkiksi lihaa tai kalaa
gazpacho – kylmä kasvissosekeitto
jamón serrano – ilmakuivattu kinkku
lomo – ilmakuivattu sian ulkofilee
montadito – pieni sämpylä, johon voi valita erilaisia tapastäytteitä
pata negra – mustasta Ibérico-siasta valmistettu, laadukas ilmakuivattu kinkku
patatas bravas – öljyssä paistetut, voimakkaasti maustetut perunalohkot
queso manchego – La Manchan alueella valmistettu puolikova vuohenjuusto
salchichón – salamia muistuttava espanjalainen kestomakkara
tortilla – perunalla ja sipulilla täytetty perinteinen espanjalainen munakas.

Meze tarjotaan pienistä kulhoista

Mezellä tarkoitetaan esimerkiksi Lähi- ja Keski-idässä sekä Kreikassa nautittavia pikkupaloja, jotka tarjotaan perinteisesti pienistä kulhoista. Kulhojen ääressä voidaan viettää useampi tunti seurustellen ja vaihtelevista ruoista nauttien. Tyypillisiä mezeruokia ovat erilaiset leivän kanssa nautittavat tahnat ja salaatit.

Tyypillisiä mezeannoksia ovat

falafel – friteeratut kahvihernepyörykät
dolmas – öljyyn säilötty viinilehtikääryle, joka on täytetty lihalla tai riisillä
halumi – suolainen puolipehmeä juusto, joka nautitaan yleensä paistettuna
hummus – kahvihernetahna
tabbule – bulgurista, tomaatti- ja kurkkukuutioista, öljystä sekä mausteista tehty salaatti
taramosalata – suolatusta mädistä, vaaleasta leivästä ja oliiviöljystä valmistettu mausteinen tahna
tsatsiki – valkosipulilla maustettu kurkku-jogurttidippi tai -kastike.

Ruoka ja ruokasanat ovat ikkuna toiseen kulttuuriin, mutta kulttuurien törmäyksiäkään ei aina voi välttää. Sanojen kääntäminen ja mukauttaminen suomen kieleen tuottavat usein vaikeuksia, eikä ole helppo sanoa, mikä muoto useammasta käytössä olevasta vaihtoehdosta on ensisijainen. Tämän lehden artikkeleista Ruoka-alan vierassanoja  A–J ja Ruoka-alan vierassanoja  K–Z voi tarkistaa suositeltavia kirjoitusasuja ja myös sanojen taivutusohjeita. Lainasanojen suomeen mukauttamisen periaatteista on lisäksi erillinen artikkeli. (Ks. Lue myös.) Antoisaa ruokamatkaa!




Kielikello 1/2007
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Ruoka-alan vierassanoja A–J (Vapaasti luettavissa)

Ruoka-alan vierassanoja K–Z (Vapaasti luettavissa)

Uusien vierassanojen kirjoitusongelmia (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »