Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2007

Jenni Viinikka

Ylämummo värähtelee

Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.

Kirjoittaja, joka ottaa kantaa tasa-arvoasioihin, voi joutua toteamaan tulleensa leimatuksi jonninjoutavuuksiin takertuvaksi tosikoksi. Kyseistä ikävää ihmistä voisi kielimuodin mukaisesti luonnehtia trendikkäämminkin, esimerkiksi ihan mummoksi ’ihan tyhmäksi’. Ja jos haluaisi tarkentaa, mikä tyypissä erityisesti risoo, voisi ilmauksella mummoasenne ’takapajuinen asenne, huono asenne’ tarkentaa näkemystään. Tällaisessa mummon ja mummoasenteen käytössä perusmerkitykseltään vanhaa naista tarkoittava mummo on muuttunut solvaavaksi.

Asenteet elävät myös paikannimissä. Vuonna 2003 pääkaupunkilaisista kouluista kerätystä slangiasuisten paikannimien aineistosta löytyy Mummokalliot, jotka ovat Lauttasaaren sillan tienoolla sijaitsevien palvelutalojen lähikalliot. Onkohan arjessaan apua tarvitsevaksi helpompi mieltää vanha nainen kuin vanha mies? Jos ilmauksen mummokuume ’vaihdevuodet’ kertomaan on uskomista, kannattaa palvelutalojen ainakin pikimmiten alkaa laajentaa tilojaan: mummokuumeen välittämän käsityksen mukaan naiset ovat vanhuksia yli kolmanneksen elämästään. Ruskeasuolla sijaitseva rullalautailupaikka puolestaan tunnetaan nuorison keskuudessa nimellä Mummokurvi. Paikan nimi motivoituu siitä, että vanhat ihmiset välillä valittavat siellä rullalautailusta. Mummokurvissa tyytymätöntä vanhusta edustaa kuitenkin ainoastaan iäkäs nainen.

Mummosukkahousuista muinaiseen mummonsuomeen

Jokseenkin asenteelliseen valoon vanhat naiset asettaa myös monikäyttöinen mummotyyli ’kartettava tyyli, kehittymätön tyyli’, jota voi käyttää esimerkiksi tarkoitettaessa amatöörimaista uimatekniikkaa (Mummotyyli jäi altaaseen) tai muotitiedotonta pukeutumista (Mummotyyli ei oikein sovi sinulle). Vaatetuksen saralla mummoille onkin yksilöity oma asuste: mummosukkahousut. Tyypillisesti ne mielletään paksuiksi ja ihonvärisiksi, monesti myös epäesteettisiksi tai muuten vain kulahtaneiksi.

Jälkijättöiseen valoon iäkkäät naiset asettaa mummonmarkkakin. Suomen siirtyminen uuteen rahayksikköön, euroon, tuotti monelle hankaluuksia hintojen hahmottamisessa; helpompaa oli laskea hinnat mummonmarkkoina. Vaikka mummonmarkasta viriää helposti leikillisen nostalginen tunnelma, on sen rinnalla syytä miettiä myös, miksi juuri vanhat naiset ilmentävät niitä, jotka eivät vielä vuosiakaan valuutan vaihtumisen jälkeen ole sisäistäneet muutosta. Leikittelyssäkin itää joskus ivan siemen.

Hieman hitaaksi hoksaamaan voi tulkita myös vanhan naisen käsitteessä Pihtiputaan mummo, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee tiedotusvälineiden tavalliseksi käyttäjäksi, jota pidetään esimerkiksi uutistekstien ymmärrettävyyden mittarina. Silloin kun pihtiputaalainen vanha nainenkin oivaltaa, mistä on kysymys, tekevät niin toisetkin. Pihtiputaan mummon kanssa lienee siis varminta viestiä vanhanaikaisella mummonsuomella, jossa eivät vilahtele palkkarambot, vegaaniseksuaalit, mopsijuonteet, äijäkulttuuri tai muukaan kuumin hotti. Pihtiputaalla tosin nimikkomummon merkitys nähdään toisin. Muutaman vuoden välein valittavan Pihtiputaan edustusmummon ominaisuuksiin tulee kuulua viljalti viisautta, sillä toimenkuvaan kuuluu neuvojen antaminen niin lähipiirille kuin mediallekin.

Meneekö ylämummoon vai upotanko alamummoon?

Vastakarvaan tulkitseminen taidetaan onneksi muuallakin kuin Pihtiputaalla. Ylämummo ja sen vanavedessä tullut alamummo eivät tarkoita vanhan naisen ruumiinkohtia, vaan jääkiekkomaalin ylä- ja alanurkkia (ylämummo värähteli ’maali tehtiin ylänurkkaan, ja maalin verkko heilui’). Ylämummoon osuminen on maalin tekevälle joukkueelle ilon aihe, ja ylämummon merkitys on laajentunut maalinteosta mihin tahansa onnistumiseen. Kun asiat sujuvat, voi niiden todeta menevän ylämummoon.

Monelle ylämummo on tuttu Suomen jääkiekkojoukkueen johtajan Timo Jutilan puheenparresta, mutta Heikki Paunosen slangisanakirja tuntee jääkiekko- tai salibandymaalin yläkulmaa tarkoittavan mummon vintin (Ootsä nähny mun lämäriä mummon vintille); Paunosen mukaan ilmaus olisi tunnettu 1990-luvulta lähtien. Internettiedon perusteella ylämummon juuret liittyvät saunomiseen: maalin ylänurkkaa tarkoittavan ylämummon lähtökohdaksi ehdotetaan ilmausta mummonurkat. Ne ovat haalenneen kiukaan kiviladelman kulmat, joista saa löylyt silloinkin, kun keskimmäiset kivet ovat jäähtyneet. Nythän mummot näyttäytyvät neuvokkaina loihtiessaan löylyt kiukaasta, jota joku pitäisi viileänä kylpemiseen!

Mummoilua

Onneksi monenkirjavan mummotehtailun kaikkien luomusten merkitys ei tyhjene väheksyntään. Merkitykseltään myönteinen on esimerkiksi mummonmökki ’vanha ja kodikas mökki’. Myös joissakin sävyltään myönteisissä ilmauksissa feminiinisyys on yleispätevää (geneeristä): mummoilu tarkoittaa isovanhempana toimimista yleensä, ja mummola on monesti myös isoisän koti. Huomionarvoista mummoilussa ja mummolassa on kuitenkin, että niiden merkitys motivoituu lapsenlapsen olemassaolosta – onkohan sattumaa, että tällainen yleispätevä feminiinisyys osuu juuri hoivan ja perheen piiriin?

Kirjoittaja työskenteli harjoittelijana Kielitoimistossa syksyllä 2007.

Kirjallisuutta

Heikki Paunonen 2000: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. WSOY. Helsinki.

Lari Kotilainen ja Annukka Varteva 2006: Mummonsuomi laajakaistalla. WSOY. Helsinki.

Riitta Eronen 2007: Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen. Otava. Helsinki.

http://kaino.kotus.fi/www/koulukeruu/aakkos/m.html

http://www.pihtipudas.fi/mummo/

http://annablogit.fi/naisetpuhuvat/?p=135




Kielikello 4/2007
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »