Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2007

Heikki Hurtta

Kysyttyä

Kantasuomalaiset ja uussuomalaiset

Sana kantasuomalainen näyttää olevan saamassa uuden merkityksen. Keitä olivat ja ovat kantasuomalaiset, entiset ja nykyiset?

Kantasuomalainen on vanhastaan ollut kielitieteen termi, ja semmoisena se kuuluu yleiskieleenkin: Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantasuomalaiset-sana merkitsee ’itämerensuomalaista kantakansaa’, ja sanan adjektiivisessa käytössä voidaan puhua esimerkiksi kantasuomalaisista kielimuodoista. Muita merkityksiä tämä suomen kirjakielen uusin (2006) laajahko sanakirja ei mainitse.

Suomi, viro ja muut itämerensuomalaiset näet polveutuvat samasta kielimuodosta, jota suomeksi nimitetään kantasuomeksi tai oikeastaan myöhäiskantasuomeksi. Rinnalla on nimitys varhaiskantasuomi. Tällä taas tarkoitetaan kielimuotoa, josta periytyvät suomen ja sen lähisukukielten lisäksi myös saamelaiskielet. Oletetun kantasuomen puhujia on nimitetty kantasuomalaisiksi.

Selvästi yleistymässä ovat kuitenkin kantasuomalainen-sanan ihan muunlaiset merkitykset. Sanaa käytetään maahanmuuttaja-sanan vastakohtana:

Maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille on tehtävä selväksi, että tämä yhteiskunta kohtelee kaikkia tasavertaisesti ja odottaa kaikilta tasavertaista panosta (Talouselämä 17/2002).

Kantasuomalainen on uudessa merkityksessään saanut vastakohdakseen ’maahanmuuttajaa, siirtolaista’ merkitsevän uussuomalainen-sanan:

Osa [maan väestöstä] on jo sukupolvia täällä olleita kantasuomalaisia, osa vastikään tulleita uussuomalaisia (Suomen Kuvalehti 46/2000).

Sanaparista kantasuomalainenuussuomalainen jälkimmäinen on päässyt myös Kielitoimiston sanakirjaan, jossa on sanan käyttöä valaisevana esimerkkinä ilmaus ”uussuomalaisten sijoittuminen työelämään”.

Sanan kantasuomalainen toinen ilmeisesti verrattain uusi merkitys on ’Manner-Suomen asukas suhteessa ahvenanmaalaisiin’. Kansanedustaja Sulo Aittoniemi on vuonna 2001 tekemässään lakialoitteessa katsonut, että Ahvenanmaan itsehallintolaki ”syrjii kantasuomalaisten oikeuksia”.

En ole ainakaan havainnut, että kantasuomalainen-sanan uudet merkitykset olisivat johtaneet väärinymmärryksiin. Periaatteessa mahdollisia virhetulkintoja voisi kyllä syntyä esimerkiksi yleistajuisissa tieteellisissä artikkeleissa, jos niissä puhuttaisiin esimerkiksi kantasuomalaisesta (eli esihistoriallisesta) nimistöstä tai kantasuomalaisten (’itämerensuomalaisen kantakansan’) asuinpaikoista.

 




Kielikello 2/2007
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »