Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2007

Heikki Hurtta

Kysyttyä

Kantasuomalaiset ja uussuomalaiset

Sana kantasuomalainen näyttää olevan saamassa uuden merkityksen. Keitä olivat ja ovat kantasuomalaiset, entiset ja nykyiset?

Kantasuomalainen on vanhastaan ollut kielitieteen termi, ja semmoisena se kuuluu yleiskieleenkin: Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantasuomalaiset-sana merkitsee ’itämerensuomalaista kantakansaa’, ja sanan adjektiivisessa käytössä voidaan puhua esimerkiksi kantasuomalaisista kielimuodoista. Muita merkityksiä tämä suomen kirjakielen uusin (2006) laajahko sanakirja ei mainitse.

Suomi, viro ja muut itämerensuomalaiset näet polveutuvat samasta kielimuodosta, jota suomeksi nimitetään kantasuomeksi tai oikeastaan myöhäiskantasuomeksi. Rinnalla on nimitys varhaiskantasuomi. Tällä taas tarkoitetaan kielimuotoa, josta periytyvät suomen ja sen lähisukukielten lisäksi myös saamelaiskielet. Oletetun kantasuomen puhujia on nimitetty kantasuomalaisiksi.

Selvästi yleistymässä ovat kuitenkin kantasuomalainen-sanan ihan muunlaiset merkitykset. Sanaa käytetään maahanmuuttaja-sanan vastakohtana:

Maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille on tehtävä selväksi, että tämä yhteiskunta kohtelee kaikkia tasavertaisesti ja odottaa kaikilta tasavertaista panosta (Talouselämä 17/2002).

Kantasuomalainen on uudessa merkityksessään saanut vastakohdakseen ’maahanmuuttajaa, siirtolaista’ merkitsevän uussuomalainen-sanan:

Osa [maan väestöstä] on jo sukupolvia täällä olleita kantasuomalaisia, osa vastikään tulleita uussuomalaisia (Suomen Kuvalehti 46/2000).

Sanaparista kantasuomalainenuussuomalainen jälkimmäinen on päässyt myös Kielitoimiston sanakirjaan, jossa on sanan käyttöä valaisevana esimerkkinä ilmaus ”uussuomalaisten sijoittuminen työelämään”.

Sanan kantasuomalainen toinen ilmeisesti verrattain uusi merkitys on ’Manner-Suomen asukas suhteessa ahvenanmaalaisiin’. Kansanedustaja Sulo Aittoniemi on vuonna 2001 tekemässään lakialoitteessa katsonut, että Ahvenanmaan itsehallintolaki ”syrjii kantasuomalaisten oikeuksia”.

En ole ainakaan havainnut, että kantasuomalainen-sanan uudet merkitykset olisivat johtaneet väärinymmärryksiin. Periaatteessa mahdollisia virhetulkintoja voisi kyllä syntyä esimerkiksi yleistajuisissa tieteellisissä artikkeleissa, jos niissä puhuttaisiin esimerkiksi kantasuomalaisesta (eli esihistoriallisesta) nimistöstä tai kantasuomalaisten (’itämerensuomalaisen kantakansan’) asuinpaikoista.

 


Kielikello 2/2007
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus

Uutisia

Kielikellon arkisto
Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien.

Arkiston aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä (Kielikello 1/2014)
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia (Kielikello 1/2014)

Lue lisää

Julkaisut

29.3.2016
Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi maaliskuun alussa uusi versio.

12.6.2015
Kielitoimiston kielioppiopas

Uusi Kielitoimiston kielioppiopas käsittelee kielen vaihtelua.

Kielitoimisto kouluttaa

4.4.2016
Millaisella kielellä Twitterissä? 11.5.2016 klo 13–15

Vinkkejä tviittien tyyliin ja tiivistämiseen.

Ajankohtaista

29.3.2016
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto on alkanut kerätä kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

7.1.2016
Miten taivutat vieraskielisiä nimiä?

Kysely vieraskielisten nimien taivuttamisesta Kotuksen verkkosivuilla.

Lisää ajankohtaisia »