Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2007

Aino Piehl

Kysyttyä

Euromaksualue eli SEPA

Suunnitelmissa on, että lähivuosina Euroopassa voidaan lähettää maksuja maasta toiseen samalla tavalla ja samalla hinnalla kuin kotimaahankin. Myös pankkikorttia voisi silloin käyttää kuten Suomessakin. Tämän tekee mahdolliseksi yhteisen euromaksualueen muodostaminen. Siinä ovat mukana EU-maiden lisäksi ETA-maat Islanti, Liechtenstein ja Norja sekä vielä Sveitsi. Yhteisestä euromaksualueesta käytetään lyhennettä SEPA, joka tulee sanoista Single Euro Payments Area.

Kaikkein selvintä on alkuun puhua yhteisestä euromaksualueesta tai vain euromaksualueesta, mutta lyhyyden vuoksi epäilemättä käytetään paljon myös lyhennettä SEPA. Koko nimityksessä saattaa lisäksi tuntua hämmentävältä sana euro, kun mukana on monta maata, joissa se ei ole rahayksikkönä.

SEPA luetaan varmaankin tavallisesti sanana samaan tapaan kuin Kepa (Kehitysyhteistyön palvelukeskus) tai tupo (tulopolitiikka, tulopoliittinen). Tässä tapauksessa sanaan lisätään taivutuspääte suoraan ilman kaksoispistettä, esimerkiksi SEPAn (genetiivi), SEPAa (partitiivi) ja SEPAan (illatiivi). Tämä on tavallisin tapa taivuttaa sellaista vieraskielisten sanojen lyhennettä, joka voidaan lukea sanana (esim. NATOon ja NASAlle). Näin lyhennettä SEPA onkin taivutettu esimerkiksi Suomen Pankin, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin teksteissä.

On mahdollista, että lyhenne SEPA aletaan myöhemmin kirjoittaa kokonaan pienin kirjaimin (sepa), jos siitä tulee hyvin tavallinen. Tällöin myös alkukirjain on pieni, koska kyseessä ei ole erisnimen vaan yleisnimen lyhenne. Vastaavia yleisnimiä ovat euroalue tai yhteismarkkina-alue. Pienikirjaimista lyhennesanaa taivutetaan kuten muitakin tavallisia lyhennesanoja (sepan, sepaa, sepaan kuten tupon, tupoa, tupoon).

Kielikello 2/2007
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus

Uutisia

Kielikellon arkisto
Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien.

Arkiston aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä (Kielikello 1/2014)
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia (Kielikello 1/2014)

Lue lisää

Julkaisut

29.3.2016
Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi maaliskuun alussa uusi versio.

12.6.2015
Kielitoimiston kielioppiopas

Uusi Kielitoimiston kielioppiopas käsittelee kielen vaihtelua.

Kielitoimisto kouluttaa

4.4.2016
Millaisella kielellä Twitterissä? 11.5.2016 klo 13–15

Vinkkejä tviittien tyyliin ja tiivistämiseen.

Ajankohtaista

29.3.2016
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto on alkanut kerätä kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

7.1.2016
Miten taivutat vieraskielisiä nimiä?

Kysely vieraskielisten nimien taivuttamisesta Kotuksen verkkosivuilla.

Lisää ajankohtaisia »