Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2007

Elina Wihuri

Kysyttyä

Varrella Nokianvirran

Etenkin Suomen rajojen ulkopuolella on ihmetelty, onko yhtiön nimi Nokia jotakin vierasta kieltä, esimerkiksi japania. Kyse on kuitenkin suomalaisesta paikannimestä; Nokia-paikannimiä on Suomessa useitakin.

Kielentutkijat ovat selvittäneet nimen Nokia perusteellisesti. Nimen taustalla on oletettu sana *nois, joka on merkinnyt alkuaan ’näätää’. Esimerkiksi Karjalassa tutumpi on ollut näätä, kun Satakunnassa ja Hämeessä näädästä on käytetty nimitystä *nois.

Näätää ja majavaa yhdistää arvokas turkki. Keskiaikana ja vähän myöhemminkin turkikset, muun muassa näädän- ja majavannahkat, olivat tärkeä veronmaksun väline. Merkityksenmuutos ’näädästä’ ’majavaan’ on tapahtunut niin, että ensin merkitys ’näätä’ kapeni tarkoittamaan vain ’näädän nahkaa, turkista’. Sitten se alkoi merkitä ’arvoturkista’ yleensä. Samaan aikaan Satakunnassa ja Hämeessä majava tuli tärkeäksi turkiseläimeksi ja nimitys *nois siirtyi ensin tarkoittamaan majavannahkaa ja lopulta itse majavaa.

Paikannimi Nokia juontuu siis tästä oletetusta sanasta *nois, joka taipuu nokiin. Nokia- ja Nois-alkuisilla paikannimillä on yhteinen tausta. Nois-alkuiset nimet liittyvät erityisesti veteen. Onkin päätelty, että nokia on alkuaan tarkoittanut veden äärellä asuvan pyyntieläimen ”nokiin” pesimis- ja oleskelupaikkaa. Nykykäsityksen mukaan nimen taustalla oleva pyyntieläin olisi majava, joka on usein rakentanut pesänsä virtojen, koskien ja purojen rannoille.

Nokia-yhtiön juuret ovat entisessä Pohjois-Pirkkalassa Nokianvirran varrella. Fredrik Idestamin perustama puuhiomo muutettiin vuonna 1871 osakeyhtiöksi, ja se sai nimen Nokia Aktiebolag alueen paikannimistön mukaan. Nokia on vanha kylännimi, ja kylä taas on saanut nimensä paikallisen kartanon mukaan. Kartanon taas oletetaan saaneen Nokia-nimensä viereisestä vesistönimestä Nokianvirta. Virran varressa on todennäköisesti elänyt majavia, joiden pesimis- ja oleskelupaikkaa nimi Nokia on siis alun perin tarkoittanut.




Kielikello 2/2007
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »