Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2007

Taru Kolehmainen

Suomen kielen lautakunta

Internet suomen kielen lautakunnassa

Internetin kirjoittamistavasta on keskusteltu niin kauan kuin sana on ollut meillä yleisessä käytössä eli 1990-luvun puolivälistä lähtien. Internet on suositettu kirjoitettavaksi isolla alkukirjaimella. Suosituksen tarkistamiseen on ollut paineita jo pitkään, minkä vuoksi suomen kielen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 12.3.2007.

Keskustelussa pohdittiin jonkin verran erisnimen ja yleisnimen rajaa yleisesti. Erisnimeksi Internet voidaan hahmottaa, kun sillä tarkoitetaan maailmanlaajuista verkkojen verkkoa, kun taas yhtenä tietoliikenteen välineenä radion, television, puhelinlinjojen ja verkkojen rinnalla se on luontevaa kirjoittaa pienellä. Lautakunta totesi, ettei internetin kirjoittamisesta pienellä alkukirjaimella aiheudu epäselvyyttä viestinnässä, ja päätyi yksimielisesti tähänastisen suosituksen muuttamiseen siten, että muodon Internet rinnalla voidaan käyttää muotoa internet.

Internet-alkuisten yhdyssanojen kirjoittamisesta todettiin, että erisnimialkuisissa käytetään yleissäännön mukaan yhdysmerkkiä (Internet-sanasto, Internet-sivut, Internet-asetus jne.), kun taas yleisnimialkuisissa ei yhdysmerkkiä yleensä tarvita (internetsanasto, internetsivut; kuitenkin mielellään, hahmotuksen helpottamiseksi, esim. internet-asetus).

Keskusteltiin myös netti-sanan asemasta ja käytöstä. Todettiin, että se on lyhyt ja kätevä ja istuu hyvin suomen kieleen. Käytännössä se onkin jo suorastaan syrjäyttämässä viralliset muodot. Pohdittiin, voisiko siitä jo poistaa arkisuuden tyylileiman (esim. Kielitoimiston sanakirjassa). Päätettiin kuitenkin jäädä seuraamaan sanan kehitystä.

Suosituksen taustaa

Tietoverkko Internet kehitettiin 1960-luvun lopulla USA:n puolustusministeriön aloitteesta yhdistämään erilaisia tutkimuslaitoksia. Tällaisena verkko tunnettiin nimellä ARPANET. Verkon käyttö laajeni nopeasti myös muuhun kuin tieteelliseen työhön: keskusteluihin, sähköpostiin ja yleiseen tiedonvälitykseen.

Tavallisen tietokoneenkäyttäjän elämä mullistui 1990-luvun puolivälissä, kun maailmanlaajuinen Internet-buumi saavutti yritys- ja kotimarkkinat; samaan aikaan myös PC:t ja Windows nousivat tärkeiksi käyttöympäristöiksi. Tuskin Kielitoimistossa oli ehditty arkistoida ensimmäiset Internet-sanan havainnot vuoden 90-luvun puolivälissä, kun sanasta tuli myös kieliongelma: kirjoitetaanko se isolla vai pienellä alkukirjaimella? Vaikka englanti ja muut vieraat kielet antoivat vahvan mallin isolle alkukirjaimelle, pienen alkukirjaimen suuntaan veti se, että Internetin nopean yleistymisen myötä se alkoi monien mielessä rinnastua muihin viestintävälineisiin, kuten radioon ja televisioon.

Ensimmäisen kerran Kielitoimisto otti asiaan julkisesti kantaa radion Kielikorva-lähetyksessä vuoden 1996 lopulla: ”Suositamme, että Internet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, sillä se on tietyn, joskin maailmanlaajuisen, verkon nimi.” Seuraavan vuoden puolella Kielikello-lehdessä (2/1997) vastattiin Kysyttyä-palstalla näin: ”Kielitoimisto suosittaa sanaan suurta alkukirjainta samoin kuin Tietotekniikan liiton julkaisema ATK-sanakirja. Sanaa taivutettaessa t-kirjainten määrä ei lisäänny, eli taivutetaan Internet : Internetin : Internetiin.”

Kielitoimisto ei siis ollut yksin erisnimen kannalla. Isoa alkukirjainta suositti paitsi mainittu ATK-sanakirja myös Tekniikan Sanastokeskus, joka julkaisi tiedotuslehdessään Terminfossa (2/1997) ”Pienen Internet-sanaston”, jossa neuvotaan: ”Koska kysymyksessä on yksilökäsite, on perusteltua käyttää Internet-sanaa erisnimenä, joka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Slangisana netti voidaan kuitenkin kirjoittaa yleisnimien tapaan pienellä alkukirjaimella.”

Kielenkäyttäjiä on kuitenkin jatkuvasti hämmentänyt se, että tiedotusvälineet Helsingin Sanomien johdolla alkoivat aika pian kirjoittaa internetin yleisnimenä. Kielitoimiston neuvontapuhelinta ovatkin vuosia kuormittaneet kysymykset sanan alkukirjaimesta.

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista kysymyksistä.

Lautakunnan kokoonpano
kolmivuotiskautena 2006–2009:

professori Harri Mantila
professori Auli Hakulinen
lehtori Mervi Murto
toimituspäällikkö Pekka Kukkonen
kääntäjä Oili Suominen
professori Marjatta Palander
osastonjohtaja Salli
Kankaanpää

Lisäksi kokouksiin osallistuu Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros. Lautakunnan sihteerinä toimii Sari Maamies.

 

Kielikellolle toimitusneuvosto

Kielikellolle on perustettu toimitusneuvosto, johon on kutsuttu suomen kielestä ja sen huollosta kiinnostuneita lukijoita arvioimaan ja kehittämään lehteä yhdessä toimituksen kanssa. Toimitusneuvostoon on nimitetty kolmivuotiskaudeksi

kääntäjä Pirjo Aaltonen Ylestä
lehtori Liisa Ala-Luukko Laurea-ammattikorkeakoulusta
vastaava kielenhuoltaja Kaino Laaksonen Kelasta
toimittaja Ilkka Malmberg Helsingin Sanomista
opiskelija Sanna Oksanen
nimistönsuunnittelija Sami Suviranta Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta.

Lisäksi toimitusneuvostoon kuuluvat toimitusjohtaja Jukka Ihanus Stellatumista (kustantajan edustaja) sekä osastonjohtaja Salli Kankaanpää Kielitoimistosta (puheenjohtaja).




Kielikello 2/2007
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »