Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2007

Sari Maamies

Pääkirjoitus

Kieli ja sukupuoli

Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, kun edellisessä Kielikellossa kerrottiin ennakkotietona, että suomen kielen lautakunta oli aikeissa laatia kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi saatuaan tätä koskevan kansalaisaloitteen.

Kieli ja sukupuoli ei ole kielenhuollossa mitenkään uusi teema. Kielikellossakin on vuonna 1994 julkaistu Ulla Tiililän kirjoitus "Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?", jossa hän esittää samoja asioita kuin lautakunta nyt kannanotossaan. Tuolloin kirjoitus ei herättänyt keskustelua, mutta jostain syystä aihe sytytti nyt ensin toimittajat ja sitten kansalaiset. Äkkiä tuntui siltä, että lähes joka viestimessä ja varsinkin sähköisillä keskustelupalstoilla oli menossa vilkas ja tunnepitoinen mielipiteenvaihto seksistisestä kielenkäytöstä. ”Kielilautakunta puuttumassa miehisiin ilmauksiin” otsikoi Ylen teksti-tv uutisensa, ja samansävyisesti kielilautakunnan aikeista kerrottiin sitten mm. radiouutisissa. Pian keskustelupalstoilla kirjoitettiin kiivaasti ”miessanojen seksistisyydestä”.

Keskustelu keskittyi lähinnä mies-loppuisiin sanoihin, ja se lähti nopeasti sivuraiteille. Sitä leimasi kiihkeys, jopa aggressiivisuus, joka kohdistui kielenhuoltajiin, kielilautakuntaan, feministeihin ja lopulta yleisesti ”herroihin”: isopalkkaiset herrat tekevät typeriä päätöksiä, kun heillä ei ole parempaa miettimistä. Mielipiteitä esitettiin, vaikka koko kannanottoa ei ollut vielä edes olemassa. Suomen kielen lautakunta tuomittiin toimista, joita se ei ollut esittänyt eikä tehnyt, mutta jollaisia sen kuviteltiin esittävän. ”Älkää käyttäkö uusia sanoja, jos lautakunta ehdottaa niitä. Kielenraiskaajien touhuja ei pidä hyväksyä. Ei kenelläkään ole oikeutta sanoihin”, kirjoitti joku Ilta-Sanomien keskustelupalstalla 15.10.2007.

Tarpeellisilta osin muutettuna tuo mielipide sopisi suomen kielen lautakunnankin kannaksi. Kenelläkään ei ole oikeutta sanoihin, eikä kielenhuoltoon kuulu sanojen kieltäminen, muuttaminen eikä muu määräily. Kielenhuolto antaa suosituksia ja ohjeita kielen käytöstä, ja kielenkäyttäjät lopulta ratkaisevat, haluavatko noudattaa niitä. Lautakunnan tarkoitus ei missään vaiheessa ollut kieltää mitään tai esittää uusia sanoja vanhojen tilalle. Sen sijaan haluttiin kiinnittää huomiota siihen, että on olemassa sanoja, ilmauksia ja rakenteita, joiden voidaan tulkita kantavan mukanaan toista sukupuolta syrjiviä asenteita, ja että sopivan tilaisuuden tullen näitä ilmauksia olisi hyvä pyrkiä korvaamaan neutraaleilla. Toisen ihmisen kokemusta jonkin ilmauksen loukkaavuudesta ei voi kiistää, vaikka itse olisi toista mieltä. Sanaston ja rakenteiden neutraaliuteen on kiinnitettävä huomiota ennen muuta hallinnossa ja lainsäädännössä, joiden on kohdeltava kaikkia tasapuolisesti.

Suomen kielen lautakunnan kannanotto sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi julkaistiin 22.10.2007. Se on maltillinen eikä sisällä mitään varsinaisesti uutta. Vanhan kertaus ja jäsentely ovat kuitenkin aika ajoin tarpeen, jotta tosiasiat eivät unohtuisi. Ulla Tiililä kirjoitti Kielikellossa 2/1994: ”Kerran se vain kirpaisisi, jos eduskunnan puhemies muutettaisiin puheenjohtajaksi.” Voi olla, että eduskunnan kipukynnys ylittyy tässä kysymyksessä, mutta monella muulla taholla muutoksia on jo tehty. Kysymystä kielestä ja sukupuolesta voi lähestyä myös ilman kiihkoa yhtenä kielenkäytössä heijastuvana ilmiönä, joka on joissain tilanteissa tarpeen ottaa huomioon.




Kielikello 4/2007
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja? (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »